Uudella puheenjohtajuuskaudella niin ikään Kööpenhaminassa on tarkoitus todeta, mitkä hakijamaat ovat saaneet jäsenyysneuvottelunsa valmiiksi suunnitellussa aikataulussa.

EU:n laajentumisesta on tulossa Tanskan EU-puheenjohtajuuden historiallisesti tärkein kysymys.

  Tanskan LO korostaa eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen asemaa EU:n tulevaisuuskeskustelussa.

Järjestöjen on komission pyynnöstä sovittava tulevan puolen vuoden aikana uusista neuvoteltavista asioista. LO:n mielestä sopiminen tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, jotta työmarkkinajärjestöjen painoarvo EU:n tulevaisuuskeskustelussa lisääntyisi.

LO panostaa myös työllisyyteen, sillä Lissabonissa sovitun EU:n työllisyysprosessin tuloksia tarkastellaan Tanskan puheenjohtajuuskaudella. Sitä silmällä pitäen LO ja Tanskan hallitus ovat työstäneet ideoita täystyöllisyyden saavuttamiseksi.

LO järjestää myös yritysneuvostoja käsittelevän laajan konferenssin. Muita painopisteitä ovat tilapäistyöntekijöiden asema ja työturvallisuus.

  Maltan hallitus on lakko-oikeuden kaventamissuunnitelmillaan suututtanut ay-liikkeen.

Sen vastalausekampanjan kohteena on esitys uudeksi työlaiksi ja erityisesti sen pykälä 64, jossa on lueteltu ne yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeät alat, joilta lakko-oikeutta ollaan viemässä.

Hallituksen esityksessä elintärkeiksi aloiksi on ay-liikkeen mielestä laajennettu nyt kaikki sen keskeiset järjestämisalat: ahtaajat, satamatyöntekijät, rahtaajat, palomiehet sekä terveysalan ja ympäristönhoidon työntekijät.

Ay-liike on toistaiseksi yrittänyt neuvottelutietä saada muutoksista uuteen lakiin. Lakon käyttämistä tässä tilanteessa se ainakin toistaiseksi yrittää välttää.

EAY käsitteli Johannesburgissa syyskuun vaihteessa pidettävää kestävän kehityksen huippukokousta. Kehitysapupäätöksen ohella EAY haluaa, että Johannesburgissa otetaan myös huomioon työntekijöiden perusoikeudet kestävän kehityksen osana samoin kuin työjärjestö ILO:n muutkin sopimukset.

  EU:n työelämän tutkimuslaitos, Dublinin säätiö, on haastatellut 11 000 hakijamaiden työntekijää.

Nämä arvioivat työturvallisuutensa huonommaksi kuin EU-maissa. Kun EU-työntekijöistä joka neljäs (27 %) on havainnut rikkeitä työsuojelussa, vastaava luku hakijamaissa on peräti 40 pros.

Hakijamaissa työaika on keskimäärin 43,6 tuntia/vko, kun se EU-maissa on noin 38,3 tuntia.

21 pros. hakijamaiden aktiiviväestöstä työskentelee maataloudessa, EU:ssa 5 pros. Palveluissa hakijamaiden työntekijöistä on 47, EU:ssa 66 pros.

  Hämärillä työmarkkinoilla Espanjassa ovat perinteisesti elantonsa hankkineet vähän koulutetut naiset. He työllistyvät tekstiili- ja kenkäteollisuuden pienissä ja keskisuurissa yrityksissä erityisesti Andalusiassa, Valenciassa ja muilla Välimeren rannikkoalueilla. Myöskään moni kotiapulainen tai maataloudessa työskentelevä ei kuulu Espanjan verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.

Yhä useampi laiton siirtolainen joutuu suoraan harmaalle sektorille. Työpaikka voi löytyä Andalusian tehomaatalouden kasvihuoneista tai La Riojan tai Castilla-La Manchan viiniviljelyksiltä.

EU:n mukaan Espanjassa harmailla työmarkkinoilla on noin 23 pros. työvoimasta ja Italiassa jopa 27 pros. EU:n keskiarvo on noin 16 pros.