Reilu vuosi sitten ay-liitot masinoivat Unkarin oloissa ennen näkemättömät mielenosoitukset hallituksen työlakimuutoksia vastaan. Uudistuksella hallitus pelasi työnantajille hyvin vapaat kädet määritellä työntekijöiden työaika. Kysyntähuippuja palvelevat pitkät työjaksot ja näitä seuraavat pitkät vapaat tulivat mahdollisiksi, ja yrityksiä kannustettiin paikallissopimuksiin. Oikeistohallitus perusteli työlain muutosta EU-kriteereillä.

Oikeistohallitus kavensi liittojen mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon silloin, kun hallitus ja parlamentti päättävät isoista työelämää koskevista kysymyksistä kuten verotuksesta. Nyt kaikkeen tähän on tulossa muutos.

– Me aiomme vahvistaa liittojen vaikutusvaltaa päätöksentekoon, vakuuttaa uuden parlamentin työasiain komitean sosialistinen varapuheenjohtaja Pál Filló. Hänen mukaansa liitoille palautetaan kaikki oikeudet, jotka niiltä on viety neljän viime vuoden aikana.

– Tarvitaan vuoropuhelua hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Meidän täytyy kehittää sellainen neuvottelujärjestelmä, jolla on sekä foorumeita että oikeuksia, perustelee Filló.

Pääministeri Peter Medgessyn sosialistihallituksella on vaikea tehtävä edessään. Sillä on vain 10 paikan enemmistö parlamentissa, joten ryhmäkurin on oltava kovaa eikä poissaoloihin äänestyspäivinä ole varaa.

EU-jäsenyys päämissio

Hallituksen suuri tehtävä on Unkarin vieminen EU:hun ja tätä tehtävää hamuaa myös oikeisto-oppositio. Siltä odotetaan aggressiivista politiikkaa, jolla se pyrkii hallituksen kaatamiseen ja uusiin vaaleihin. Unkarin sisäpolitiikasta on tullut kiihkeää kamppailua nyt, kun EU-jäsenyys ja hyvin palkatut EU-virat näkyvät horisontissa.

– Päämäärämme on, että myös unkarilaisella työntekijällä on sama turva ja oikeudet kuin muiden EU-maiden työntekijöillä, toteaa Filló. Tosin EU-maidenkin kesken tässä on suuria eroavaisuuksia. Mutta Unkarissa ei tunneta vielä esim. ylityökorvauksia, vaan työntekijä voidaan määrätä ylitöihin tai uhraamaan vapaansa eikä työnantajan tarvitse maksaa tästä ylimääräistä korvausta. Mm. rakennusalalla tämä on yleistä. Toisaalta joiltain osin maan työlaki on ollut EU-maita edellä. Lokakuun alusta esim. minimipalkoista ei enää mene veroa.

Parlamentin työelämäkomitean Filló sanoo Unkarin suurimmaksi ongelmaksi sen, että palkkataso on yhä kaukana EU-naapureista.

– Unkarin palkkojen olisi vihdoin lähestyttävä vähintään EU:n alinta tasoa, sanoo Filló. Tämä on sosialistien lähivuosien tavoite.

Sosialistit laativat pian vaalivoiton selvittyä uudelle hallitukselle ns. 100 päivän ohjelman, johon kuuluu mm. 50 pros. palkankorotukset opettajille ja terveydenhuollon sekä julkisen sektorin työntekijöille. Näiden ryhmien palkat ovat jääneet kauas muusta kehityksestä. Pääministeri perusteli päätöstä toteamalla, ettei maalla muutoin pian ole opettajia tai sairaanhoitajia enää virassa.

Moni täällä kysyy, mistä rahat, ja pudistelee päätään. Unkarin talouskasvu on pudonnut yleisen kehityksen myötä kolmen prosentin tuntumaan ja myös inflaatio on lähestynyt EU-tasoa. Lisäksi kun maalla on huippukova verotus, joka on ongelma ja jota hallitus aikoo keventää, niin yhtälö on vaikea ja budjettivajeet odotettavia. Moni pelkää myös inflaation kiihtymistä uudelleen. Kaikki tämä olisi poikkeusta EU-tieltä ja ase oppositiolle.

Unkarin huhtikuiset parlamenttivaalit jakoivat myös kansan kahtia oikeistoon ja vasemmistoon. Kamppailu oli kovaa ja jätti monen katkerin mielin. Uuden hallituksen aikomus on eheyttää maa uudelleen yhteisten päämäärien taakse.

Sosialistienkin vaarana on kuitenkin sortuminen edeltäjänsä kaltaiseen hyvävelijärjestelmään, jossa suositaan omia muiden kustannuksella. Mm. maan yleisradioyhtiön koko johdon vaihtaminen neljän vuoden välein poliittisten suhdanteiden mukaan ei ole EU:n portilla kolkuttelevalle demokratialle eduksi. Myös Unkarissa hallituksilla on ollut halu kontrolloida mediaa. Nähtäväksi jää onko tämä sosialistien ja vapaiden demokraattien hallitus poikkeus.

Risto Majaniemi
Budapest