Näin viestii burmalaisen ay-liikkeen FTUB:n sihteeri Mi Lwin Mae Sotin rajakaupungista Thaimaasta. FTUB (Federation Trade Unions in Burma) toimii maan alla ja maanpaossa.

Kansainväliset järjestöt kuten ILO ja VAKL syyttävät Burman sotilasjohtoa, joka muutti 1989 maan nimen Myanmariksi, järjestelmällisestä pakkotyön teettämisestä.

– Pakkotyötä naamioidaan talkootyöksi. Sotilaat selittävät kyläläisille, että siltojen, teiden ja sotilasleirien rakentaminen talkoilla on velvollisuus valtiota kohtaan.

Mi Lwin mukaan juntta on painostanut myös munkkeja, joita Burmassa on kymmenesosa miehistä, tekemään pakkotyötä mutta sangen huonolla menestyksellä.

– Armeijan kantajina ja miinanraivaajina toimivat vangit taas pitävät nykyisin sotilaspaitoja ja -housuja sinisten vankihaalareiden sijasta.

FTUB:n maanalaisten tiedottajien mukaan armeija partioi koko ajan rajaseudulla ja miinoittaa maastoa. Se toimii etenkin junttaa vastustavien etnisten karen- ja mon-kansojen asuinseuduilla, joilta burmalaisia pakenee jatkuvasti Thaimaahan.

– Huhtikuussa Yen rannikkoseudulla sotilaat ottivat tuhansia aareja haltuunsa kyläläisiltä. Operaation seurauksena tuhansia kareneja ja moneja jäi kodittomiksi.

– Toukokuussa tänne paennut maatilan emäntä kertoi, että sotilasryhmä tuli 30 perheen asumaan Htee Tha Blun kylään. Heitä syytettiin sissien tukemisesta ja suljettiin kolmeksi päiväksi kirkkoon. Sotilaat polttivat kylän talot ja pellot ja lopulta kirkon. Kun sotilaat lähtivät, he ottivat kantajikseen neljä miestä, muut jäivät taivasalle.

Myös poliittisten vankien, joita Burmassa on yhä toista tuhatta, maanpaossa Thaimaassa asuva edustaja Bo Kyi kuvaa tilanteen jatkuvan pahana etnisillä rajaseuduilla, jonne tv-kamerat eivät pääkaupunki Yangoonin (Rangoonin) tavoin ulotu.

– Samanaikaisesti kun Suu Kyin kotiaresti loppui, juntan armeija iski opiskelijoiden ja karenien tukikohtiin ja ainakin 500 ihmistä pakeni yli rajan Thaimaan puolelle.

Triumph sulki tehtaansa

Mi Lwin pitää kansainvälistä painostusta junttaa kohtaan keskeisenä tiellä kohti kansanvaltaa. Suu Kyin vapauttamista voi pitää yhtenä tuloksena painostuksesta, samoin sitä, että kansainvälinen Triumph sulki tammikuussa Burman-liivitehtaansa.

EU:n ja Yhdysvaltain tukema vapaaehtoinen kauppaboikotti on ollut voimassa seitsemän vuotta.

– Kansa kärsii liikaa vain sijoituksia janoavan juntan politiikasta, joka on vienyt Burman eristyksiin ja talouskriisiin, katsoo toimitsija Mi Lwin.

Esa Aallas