Kuitenkaan hän ei ole varma, mitä tekee kansanäänestyksessä; kääntääkö peukalonsa EU:lle alas vai ylöspäin.

Työpaikan ovensuukysyjälle vastaa Ossipovin lailla neljä virolaista kymmenestä, että he haluavat lisätietoja EU:sta. Kolme kannattaa EU:hun liittymistä ja kolme vastustaa. Ulkomaalainen utelija saa monet myös miettimään eurolantin toista puolta: miten Viro EU:ssa pärjää, miten se säilyy muiden joukossa?

Andrei Ossipov, 26, sanoo, ettei työntekijöille ole selvitetty olennaisia faktoja.

– Pelkään, että hinnat nousevat, mutta palkat eivät nouse, hän murehtii.

Kuitenkin Tallinnan keskustan rakennustyömaalla palkka on noin 530 euroa kuukaudessa, yli maan keskitason. Ossipov kertoo, että muuten porukka ei paljon EU:sta puhu.

– Ei sitä päivittäin pohdita, meillä on muitakin huolia.

Konttorissa EU:n kannatusta

Vaneeri- ja Mööblikombinaatin pääluottamusmies Valve Aronija haluaa EU:hun. Yksitoista vuotta luottamusmiehenä toiminut ay-aktiivi sanoo, että tulevaisuudessa on vain yksi maailma.

– Emme tiedä, millainen se on, mutta Viron on oltava mukana.

Länsimarkkinoinnista vastaava johtaja Viivika Roze tukee EU:hun liittymistä, mutta on huolissaan virolaisesta ruuasta. Maassa kampanjoidaan puhtaan ruuan puolesta, aivan kuin Suomessa taannoin.

Tehdas sen sijaan on valmis EU-aikaan. Siellä on tehty huonekaluja jo 125 vuotta ja 80 pros. tuotannosta viedään nykyisinkin ulkomaille, puolet Skandinaviaan ja puolet Keski-Eurooppaan.

– Suuria muutoksia ei tarvitse tehdä, standardit ovat kunnossa.

Tekstinkäsittelijä Maie Unduskin tytär opiskelee Tarton yliopistossa, ja opiskelijat tutkivat ahkerasti EU:n eri puolia. Maie Undusk aikoo tehdä oman päätöksensä vasta myöhemmin.

– Lapset voivat lähteä ulkomaille opiskelemaan, ei meidän sukupolvemme, hän torjuu ajatuksen muutosta.

Rajojen avautuminen mietityttää toimiston väkeä paljonkin. Halpatyövoimaa Viroon ei haluta, maahanmuuttajiakaan ei kovin paljoa.

Kaupallinen asiantuntija Sirje Kiiver ei halua Viroa EU:hun.

– Me olemme olleet jo yhdessä liitossa, Neuvostoliitossa, putoaa hänen perustelunsa.

Baarimikkojen ei EU:lle

Suuren hotellin kaksi baarimikkoa, nuoria miehiä, eivät halua EU:hun. He ovat varmoja, että hinnat nousevat liittymisen jälkeen, palkat eivät.

– Työpaikallamme kaikki kollegat ovat samaa mieltä, tietävät he.

Toinen miehistä on käynyt Suomessa kokeilemassa työntekoa.

– Kaksi kuukautta olin, enkä lähde toiste. Minulla on täällä perhe ja kaikki, hän selvittää.

Toisaalta, toisaalta, mietitään kassalla

– Virolaisia on niin vähän, vain puolitoista miljoonaa, ja me olemme niin paikallisia, sanovat tavaratalon myyjät Ene Klokman ja Helve Keinast.

– Miten kielen ja virolaisen kulttuurin käy, jos liitymme EU:hun?

Moniin kysymyksiin pitäisi vielä löytää vastaukset.

– Miten Euroopa Liit ja Neuvostoliitto eroavat toisistaan, molemmat pohtivat.

– Vaikka selvisimmehän me Neuvostoliitostakin!

340 euroa kuussa tienaavat myyjät ovat myös huolissaan hinnoista. Ay-liike ei heidän mielestään vielä kykene puolustamaan työntekijöitä tarpeeksi, eikä siitä ei ole apua tähän hätään.

– Neuvostoajan 50 vuotta veivät Viroa taaksepäin. Nyt Viron on mentävä eteenpäin. Tämä taas kallistaisi vaa'an EU:n suuntaan, tuumivat Ene Klokman ja Helve Keinast.

Pukeutumisneuvoja Tiina Raudne kannattaa ehdottomasti EU:hun liittymistä. Hänkin sanoo, että Viron on mentävä eteenpäin. Mutta ykkösasia on turvallisuus: Viro tarvitsee EU:ta.

Hilkka Jukarainen
teksti ja kuvat
Tallinna

<K>Tallinnalaisen Andrei Ossipovin äidinkieli on venäjä.

<K>Valve Aronija suree sitä, että Viron kroonista on luovuttava. EU:hun hän on kuitenkin valmis.