Kyntäjä on maahanmuuton asiantuntija, koulutukseltaan psykologian maisteri. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa. Eri laitoksissa tehty tutkimustyö on pääasiassa kohdistunut maastamuuttoon, viimeisimpänä ovat työn alla olleet inkerinsuomalaiset.

Tutkijankammio vaihtuu nyt ay-liikkeen välillä kuumeiseenkin työtahtiin, mutta siirto on harkittu.

– Haluan vaikuttaa asioihin, jotka katson oikeiksi, ovat minulle tärkeitä.

– Virosta ei saa tulla halvan työvoiman reservaattia, ulkomaiset firmat eivät saa tulla sinne hyötymään, sitähän sanotaan myös riistoksi, pudottelee Eve Kyntäjä, itsekin Viron kansalainen ja Tallinnassa syntynyt.

– Ay-yhteistyö on tässä mielessä hyvin tärkeää.

SAK perustaa infopisteen Tallinnaan osana Suomen ja Viron työmarkkinayhteistyötä. Tavoitteena on parantaa maiden välisten työmarkkinoiden toimivuutta ja ehkäistä harmaiden työmarkkinoiden syntymistä.

Keskusteluun virolaisten muuttohalukkuudesta Suomeen Kyntäjä ei tunne vetoa.

– Uskon kohtuulliseen muuton lisääntymiseen EU-aikana, hän muotoilee.

Syyskuun ensimmäisiä töitä tulee olemaan perusteellinen selvitys siitä, mitä toimisto tulee tarjoamaan.

– Virolaisille, jotka ovat kiinnostuneita lähtemään Suomeen töihin, pitää antaa mahdollisimman realistinen kuva siitä, millaista Suomessa on, millaiset työmarkkinat ja esimerkiksi millaiset asunto-olot, kaavailee Eve Kyntäjä.

– Toimistossa pitää unohtaa kiihkoilu ja jakaa ajankohtaista keskeistä tietoa Suomen työelämästä.

– Kaikki virolaiset eivät osaa riittävän hyvin suomea mennäkseen heti töihin, muistuttaa Kyntäjä maahanmuuttajien ongelmista.

Lisäksi valtaväestön suhtautumisessa virolaisiin on ollut vaihtelua. Joskus 1980-luvun tutkimuksissa virolaisia ja norjalaisia pidettiin Suomessa haluttuina maahanmuuttajina. Mutta asenteet mm. virolaisia kohtaan ovat jyrkentyneet. Muutos on tullut esiin laman jälkeen.

Hilkka Jukarainen