Onko SAK hermostunut hallituksen vitkasteluun työllisyyden hoidossa, kun keskusjärjestö esittää nyt oman listansa, puheenjohtaja Lauri Ihalainen?
– Haluamme esittää oman puheenvuoromme työllisyyskeskusteluun, koska yhteiskunnassa esiintyy paljon rakenneuudistuksen vaatijoita, mutta harva uskaltaa esittää mitään konkreettista. Nekin jotka esittävät, heillä on mielessä kolme asiaa: työttömyysturvan leikkaaminen, eläkeputken tukkiminen ja SAK:n arvostelu. Se on aika köykäistä.
– SAK:n suhde hallitukseen määräytyy hallituksen tekojen ja yhteistyökyvyn pohjalta. Ei tässä muusta ole kysymys. Satatuhatta työpaikkaa vaalikauden aikana on kunnianhimoinen ja tukemisen arvoinen tavoite. Hallitusohjelmassa ei ole yksilöity, miten tavoitetta kohti mennään. Haluamme omilla esityksillämme viedä keskustelua eteenpäin.

Mitä pitäisi tehdä nyt, jotta toimet purisivat meneillään olevaan lomautus- ja irtisanomisaaltoon?
– Välittömästi voisi tehdä sen, että yritykset malttaisivat pidättäytyä lomautuksilta ja irtisanomisilta. Nyt on meneillään hermostumisen vaihe ja paniikista pitäisi päästä eroon. Uskon, että kansainvälinen talous lähtee parempaan suuntaan eikä osaavaa työvoimaa kannata nyt potkia pihalle.
– Hallitus on jo ensitöikseen tehnyt suhdannepoliittisesti oikeita ratkaisuja laittaessaan veronkevennykset etukenoon ja pyrkiessään tukemaan kotimaista kysyntää ja kansalaisten uskoa omaan tulevaisuuteensa. Sillä on tärkeä merkitys.
– Tänä syksynä pitäisi saada valmiiksi irtisanomisturvan ensimmäinen hanke, joka johtaisi ennakoiviin toimiin työpaikalla, kun lomautus- ja irtisanomisuhka on päällä.

Jääkö työnantajien vastuu työllisyydestä kauniiseen vetoomukseen maltista pidättäytyä irtisanomisista?
– Kyllä me puhumme YT-lain uudistuksesta, jossa työnantajien vastuita tarkennetaan. Ennakoivia toimia miettivä tupotyöryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi lokakuun loppuun ja ehdotusten tulee johtaa YT-lain osauudistamiseen, eikä jäädä odottelemaan lain kokonaisremonttia.

SAK on muiden mukana vaatimassa ihmisille pidempää työuraa eli nykyistä varhempaa siirtymistä koulunpenkiltä töihin ja myöhempää lähtemistä eläkkeelle. Miksi näin, vaikka työntekijät eivät missään nimessä halua eläkeiän myöhentämistä?
– Ihmisten elinikä pitenee ja työstä lähtöiän nostaminen on ymmärrettävä ja oikea tavoite.
– Keskustelussa työiän pidentämisestä pitäisi keskittyä työelämän sisäiseen kehittämiseen. Jotta ihmiset jaksaisivat tehdä töitä pidempään kuin keskimäärin 59—61-vuotiaiksi, työelämää on kehitettävä mielekkääksi. Eläkeleikkauksilla tavoitetta ei saavuteta. On myös luotu henkeä, että 55-vuotias olisi liian vanha työhön. Se ei ole oikea ajattelu.

SAK:n suunnalta on esitetty puheenvuoroja, jossa viitataan taas keskustalaisten työreformiin. Onko työreformipelko noussut pintaan siksi, että idea on alunperin pääministeri Matti Vanhasen käsialaa?
– Minä olen sitä mieltä, että hallitusohjelmasta ei löydy jälkiä mistään työreformista ja jaksan uskoa, että hallitus harjoittaa asiallista yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Jos hallitus pysyy ohjelmassaan, ei mitään työreformia ole näköpiirissä.

Hallitus on aikaistanut tuloveroratkaisujaan ja siten verokevennysvara on syöty. Seuraako tästä, että seuraavalla tupokierroksella ostovoiman kehitys haetaan palkankorotuksista eikä verokevennyksistä?
– Hallitus arvioi työnsä puolivälissä syksyllä 2004, mikä taloustilanne on. Ei olisi sinällään huonoa, että palkkaverotuksen puolella olisi jotain tehtävissä myös jatkossa, mutta se riippuu täysin taloustilanteesta. Jatkossa verokevennysten liikkumatila on sidoksissa siihen, lähteekö työllisyysaste nousuun vai ei.
– Palkkaratkaisulla on tärkeä merkityksensä ostovoiman kehitykseen, mutta on ennenaikaista sanoa, mikä on verojen ja palkkojen suhde seuraavalla sopimuskierroksella.

Eikö SAK kanna huolta, että veroalennukset nakertavat hyvinvointipalveluita, joita tarvitsevat eniten juuri työttömät ja pienituloiset?
– Totta kai pitää olla tarkkana, ettei verokevennyksiä rahoiteta heikentämällä palveluja ja sosiaaliverkkoa.