Tavallisen luotettavien tahojen mukaan hyttysen ininän keskittynyt kuuntelu aiheuttaa ahdistusta 98,7 prosentissa ihmisistä, ajaa 86 prosenttia paniikkiin viimeistään viidessä minuutissa ja laukaisee 47,5 prosentilla hallitsemattoman huitomisen ja huiskimisen, joka täysin rinnastuu keskivertokännisen tallinnankävijän sambasuoritukseen kesäkarnevaalien oheisohjelmassa ja on sikäli vakavahko turvallisuusriski.

Mikä neuvoksi? Sitä pitikin tietysti mennä kysymään taas erikoistutkija Varma N. Valppaalta.

"En oikein ymmärrä kysymystä", tutkija toteaa. "Hyttysen hyrinähän on herkimpiä luontoääniämme, samoin sen itäisempi murremuunnelma itikan ininä. Mitä olisi kesäinen metsä ilman hyttyspilvien syvää huminaa!"

Monen mielestä paljon parempi paikka, mutta kun hyttysiä nyt kumminkin on aivan riittävästi, niin miten niiltä voi suojautua ja entäs jos peto kuitenkin pääsee pistämään.

Ensinnäkään pikku piikitystä ei toki tarvitse pelätä. Suomessahan hyttyset levittävät varsin harvoja oikein pahoja tauteja, vain jotain jänisruttoa ja aivokalvontulehdusta ja Pogostan tautia, malariaakaan tuskin koskaan enää."

"Jos hyttysen ääntelystä ei tosiaankaan pidä, apteekeista saatavat muotoiltavat korvatulpat tai kunnon kuulosuojaimet, sellaiset moottorisahureiden käyttämät, antavat avun, ellei satu todella satoisalle hyttyspaikalle."

"Pistoja voi herkkähipiäinen koettaa vähentää pukeutumalla peittävästi. Savusukeltajan varusteissa kykenee marjastamaan melkein missä vain. Sen sijaan erilaisten voiteiden, sivelteiden, geelien ja suihkeiden vaikutukset vaihtelevat. Eniten hyttyset näyttävät pitävän joistakin amerikkalaisista valmisteista, joita en tässä nyt mainosta, mutta joita luonnonystävänä suosittelen lämpimästi. Niiden aromeissa on todella sitä jotakin."

"Tummien asusteiden, hikoilun ja hengityksen hiilidioksidin sanotaan houkuttelevan hyttysiä. Kannattaa siis kietoutua valkoiseen lakanaan, mieluiten puhtaaseen, välttää liikkumista ja hengittää ulospäin niin harvoin kuin mahdollista."

"Alkoholin vaikutuksista ollaan monta mieltä. Pistoja se ei ehkä estä, mutta monien mielestä se helpottaa kutinaa ja kirvelyä. Nopeammin, jos sen malttaa sivellä iholle. Valkosipuli saattaa riittävinä annoksina karkottaa ehkä myös itikat. Sauna auttaa varmasti. Kunnon löylyt, niin sääskiä ei näy. Satakin astetta riittää."

"Ylimalkaan on kuitenkin sanottava, että hyttysvaaraa paisutellaan aivan kohtuuttomasti. Tarinat kuukkelin kokoisista Lapin sääskistä, jotka haukkaavat palan turistin poskesta ja lehahtavat oksalle aterioimaan, ovat erheellisiä. Kuukkeli on kyllä pienehkö lintu, mutta purevia suuosiahan hyttysellä ei ole. Sitä paitsi Lapissa on räkkäaikanakin alueita, joilla sääskiä ei esiinny oikeastaan lainkaan. Esimerkiksi puronvarsien tuuheikot, jonne hyttysiin työlästynyt voi hakeutua. Siellä on mäkäräisiä ja polttiaisia niin, ettei sääskiä kerta kaikkiaan mahdu sekaan."

"Täyttä taikauskoa ovat ne alkukantaiset hyttysenkarkotusmenot, jotka meille on viime vuosikymmeninä omaksuttu vieraista kulttuureista. Pahoja henkiä ja petoeläimiä kuten tiikereitä ja heinäsirkkoja on eri puolilla maailmaa tapana pelotella pois mekastamalla kaikin voimin, yleensä illalla ja yömyöhään, ja tätä on Suomessakin alettu harrastaa silloin kun ihminen kohtaa hyttysen. Kiljutaan ja hoilataan, paukutetaan peltiä, räikytetään musiikkia niin suureen ääneen kuin kyetään."

"Nämä meillä juhannuksen seutuun ajoittuvat ja vesien rannoille sijoittuvat pakanalliset rituaalit todistavat koskettavasti syvästä kauhusta, mutta pelon kohteeseen eli hyttysparviin ne eivät valitettavasti tehoa."

"Kaiken huolen ja epävarmuuden keskellä on lohdullista muistaa, että maamme oikeushistoria tuntee vain kaksi tapausta, joissa hyttyset ovat aiheuttaneet vakavia vammoja ihmiselle."

"Toinen sattui, kun kaksi miestä pilkkoi puita samoilla rantteilla ja hyttynen istahti toisen otsalle. Toinen tapaus on kirjattu Kauniaisista. Vaimo oli juuri tapetoinut asunnon vaaleisiin sävyihin. Mies nukkui ikkuna auki ja havahtui aamuyöstä läpsimään sääskiä seiniltä."