Muissa Pohjoismaissa tevaliitot ovat yhdistyneet muiden liittojen
kanssa jo aiemmin. Kehityksen aloitti Norja, jossa Fellesförbundet, yhteisliitto,
perustettiin 1988. Mukaan tuli silloin iso koalitio erilaisia liittoja: rauta, metalli,
vaatetus, rakennus, paperi, metsä- ja maaseututyöväen liitto.
Seuraavana oli vuorossa Ruotsi. Teollisuusliitto, Industrifacket perustettiin 1993.
Voimansa yhdistivät silloin tehdastyöväen liitto ja vaatetustyöväen liitto.
Tanskassa itsenäinen teva-liitto yhdistyi erityistyöntekijöiden suurliittoon Sidiin
vuonna 1998. Islannissa yhteisliitto muodostettiin 2000.
Kaikissa yhdistymisissä perimmäisenä syynä on ollut vähenevä jäsenmäärä.
Työt ovat kaikista Pohjoismaista siirtyneet Baltiaan ja Aasiaan. Vaikka Teva menetti
rajusti jäseniään viimeisen kymmenen vuoden aikana, työllistää Suomi kuitenkin
pohjoismaisittain eniten alan työntekijöitä.
Työpaikkojen menetys ja liittorakenteiden uudistaminen on käynnissä monella muulla
alalla. Suomen vanhimman liiton, Viestintäalan ammattiliiton puheenjohtaja Pertti
Raitoharju muistutti liittonsa 110–vuotisjuhlan yhteydessä, että liitto on
viimeinen itsenäinen alan liitto Pohjoismaissa. Työpaikkoja on kirjapainoistakin
hävinnyt niin, että kasvunäkymiä ei puheenjohtajan mukaan ole. Yhteistyötä liitto on
tehnyt mm. Sähköliiton ja Journalistiliiton kanssa, mutta akuuttia yhdistymishanketta ei
ole käynnissä mihinkään suuntaan.
Kun Tekstiili- ja
vaatetustyöväen liitto yhdistyi Kemianliittoon kesäkuun alussa, Pohjoismaista hävisi
viimeinen itsenäinen teva-alan ammattiliitto. Itsenäisten tevaliittojen historia
Suomessa oli yli satavuotinen, sillä Räätälityöntekijöiden liitto perustettiin jo
1899. Ompelutyöntekijät ja Kutomatyöläiset perustivat omat liittonsa 1906.
Nykymuotoinen Teva ehti toimia vuodesta 1970.
