– Liikenne on näissä hommissa suurin vaaratekijä, toteaa työnjohtaja Jukka Metsäluoma. Hänen kymmenmiehisellä porukallaan on 15–16 vuoden yhteisen taipaleen aikana ollut pari todella pahaa tilannetta, mutta läheltä piti –tilanteita kosolti. Pitkä yhteinen työhistoria lisää turvallisuutta – silloin tietää, miten työkaveri tekee työnsä ja toimii eri tilanteissa, joten toiseen uskaltaa luottaa.

Kaikilla työntekijöillä on jalassa turvajalkineet, pitkävartiset sellaiset, korostaa Kai Myllymäki, Rakennusliiton luottamusmies ja toinen ts-valtuutettu Lemminkäisen päällystysyksikössä.

– Aikaisemmin käytössä oli avoimempia malleja, ja silloin moni sai palovammoja nilkkoihin. Asfaltin lämpötila on 200 astetta ja emulsiokerroksen 100 astetta, Myllymäki kertoo. Nykyään palovammoja ei juurikaan esiinny.

Turvajalkineiden hyödyllisyys tuli selväksi vähän aikaa sitten ainakin yhdelle toisen työporukan työntekijälle, kun bussi ajoi hänen varpaidensa päältä – eikä käynyt kuinkaan. Korvatulpat ja kirkasväriset liivit kuuluvat myös pakollisiin varusteisiin. Yksi riskitekijä poistui sekä työntekijöiltä että muilta, kun työajoneuvot varustettiin peruutusäänimerkillä.

Nyrjähdyksiä, selkävaivoja ja tenniskyynärpäitä

Nykyään vaivana ovat venähdysten tyyppiset vammat, joita syntyy, kun kiivetään työkoneisiin ja laskeudutaan niistä alas. Yleisesti ottaen työkoneet ovat kyllä Myllymäen mukaan ergonomisesti hyviä.

Myllymäki työskentelee asentajana ja korjaa koneita ympäri Etelä-Suomea.

– Ihmiset kääntyvät kovin harvoin puoleeni turvakysymyksissä. Joskus minulle kuitenkin esitetään toivomuksia lisäkoulutuksesta uusien koneiden käytössä. Nykyään kun ihmisten pitää olla monipuolisia ja hallita monia erilaisia töitä.

Mutta fyysisesti työ on raskasta. Selkä joutuu koville, lapiota joutuu heiluttamaan tosissaan. Tenniskyynärpää ei ole tuntematon vamma. Sellaisista vaivoista huolehtii työterveyshuolto.

Työsuojelupäällikkö Jyrki Tuominen kertoo, että Lemminkäisellä oli jo 70-luvulla avohoito, joka ylitti virallisten määräysten mukaiset vaatimukset.

Autojen pakokaasuille asfalttimiehet altistuvat, mutta työhön liittyvä ominaishaju – nelikko nimittää sitä yhteen ääneen tuoksuksi – on tutkittu perusteellisesti. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut pitkän päälle niin vaaralliseksi kuin voisi pelätä, korostaa hallintojohtaja Tapio Huttunen.

Myös sää on ulkotöissä tärkeä tekijä. Juuri tänään on asfalttitöiden kannalta ihanteellinen ilma: puolipilvistä, melkein tyyntä ja lämpötila 15 astetta , sanoo Jukka Metsäluoma. Mutta kesällä asfaltista nouseva kuumuus vaatii totuttautumista. Myös nestehukkaa on varottava.

Panostusta kursseihin ja kortteihin

Huttunen ja Tuominen ovat tyytyväisiä siihen, että varsinaisten työtapaturmien määrä on vähäinen. Mutta sellaisiakin yksikköjäkin on, joissa ei ihan ylletä ihannetasoon eli siihen, että tapaturmien määrä olisi nolla, mikä on tavoitteemme, Tuominen toteaa.

Konsernissa on annettu ja lisätty työsuojelukoulutusta vuosikymmeniä. Viime vuonna jonkinlaiseen työsuojelukoulutukseen osallistui 949 henkeä, mikä ei ole huonosti yrityksessä, joka työllistää kaikkiaan 7 000 henkeä.

Esimerkiksi 2000 käyttöön otettu tietoturvakortti vaaditaan tietyissä töissä, ja sen suorittaminen edellyttää päivän mittaisen kurssin käymistä ja tentin suorittamista. Myös työnjohtajat osallistuvat.

– Meillä on se kortti, Metsäluoma, Myllymäki ja Huttunen hymyilevät. Tuominen kiirehtii selittämään, että hänellä puolestaan on työturvallisuuskortti.

Myös tulityökortti on päällystystöissä pakollinen. Niin ikään ensiapukoulutusta annetaan. Ja väki osallistuu koulutukseen nurisematta.

– En ole vielä koskaan törmännyt kehenkään, joka olisi kieltäytynyt työsuojelua koskevasta lisätiedosta, sanoo Tuominen Myllymäen nyökkäillessä hyväksyvästi.

Hyvä imago tuo uusia työntekijöitä

Työsuojeluasiat kerrataan joka kevät siltä varalta, että tiedot ovat talven aikana ruostuneet. Samalla puhutaan myös uusista asioista.

Kausi jatkuu eteläisessä Suomessa huhtikuun puolivälistä joulukuuhun, pohjoisessa kesäkuusta lokakuun puoliväliin. Talvisin osa työntekijöistä työllistyy esim. korjaustöissä, osa taas on lomautettuna palatakseen taas keväisin.

Vaihtuvuus on yrityksessä pientä, ja työntekijöiden keski-ikä 44–45, toimihenkilöiden hiukan korkeampi. Asfalttitöillä on hyvä maine, ja palkkataso Lemminkäisellä hiukan keskitasoa korkeampi.

On sukuja, joissa asfalttitöitä on tehty jo kolmessa neljässä sukupolvessa. Uusia työntekijöitä ei ole vaikea saada.

– Porukka valitsee uudet jäsenet. Jos joku ei siihen sopeudu, hän ajautuu vähitellen pois. Uusia tulee usein tuttujen asfalttimiesten kautta, Metsäluoma sanoo.

Salossa on aloitettu päällystystyöntekijöiden koulutus. Opiskelijat siirtyvät vähitellen käytännön töihin. Lemminkäiseltä on löytynyt töitä 85 prosentille.

Turvallisuusajattelu vientituote

Lemminkäisen päällystysyksikössä oli elokuussa 981 työntekijää, mutta tapaturmista johtuvia poissaoloja oli vähän, viime vuonna 66 tuntia miljoonaa työtuntia kohti. Rakennusalalla vastaava luku oli 100 ja koko teollisuudessa 40. Yksikköjen joukossa päällystystyöt sijoittuvat turvallisuudessa kolmannelle sijalle toimistotöiden ja kattotehtaiden jälkeen.

Yksiköt tekevät omat ohjelmansa konsernin yhteisen, ajanjaksolle 2003–07 laaditun turvallisuusohjelman pohjalta. Siihen sisältyvät sekä tavoitteet ja keinot että seuranta, niin ikään ohjeita siitä, kuinka uhkaavissa tilanteissa on toimittava. Tavoitteena on nolla tapaturmaa, nolla ympäristövahinkoa ja nolla tulipaloa. Vastuuajattelu näkyy myös erillisessä ympäristöohjelmassa, joka korostaa vastuuta kaikille yhteisestä ympäristöstä.

Lemminkäinen on mukana sekä valtakunnallisessa Nolla tapaturmaa –kampanjassa että syyskuussa käynnistyneessä Zägällä ei pärjää –kampanjassa.

Työsuojelupäällikkö Tuominen on juuri tilannut kysymyskortit kaikille työntekijöille. Testissä ruksataan, kuinka toimitaan vaaratilanteissa töissä/koulussa, liikenteessä, kotona tai vapaa-aikana.

– Työtapaturmissa kuolee vuosittain noin 40 suomalaista, mutta tapaturmissa yleensä 2 700. Kaikkiaan onnettomuuksia tapahtuu miljoona. Riskit on siis tunnistettava myös kotona, vapaa-aikana ja liikenteessä. Me haluamme, että henkilöstömme voi hyvin, myös työpaikan ulkopuolella, hän toteaa päättäväisesti.

Johtaja Huttunen ei osaa sanoa suoralta kädeltä, mitä työsuojelu Lemminkäiselle maksaa, mutta minkäänlaista kattoa ei ole asetettu. Se mitä tarvitaan, se hommataan – vaikka sitten uudet turvajalkineet tarvittaisiin aikaisemmin kuin mitä sopimuksessa sanotaan.

Konsernin työntekijöistä viidennes työskentelee yrityksen ulkomaisissa yksiköissä Itämeren valtioissa (ei kuitenkaan Saksassa eikä Puolassa) sekä noin 1 200 henkeä Norjassa.

– Yritämme viedä Lemminkäisen kulttuuriin kuuluvaa turvallisuusajattelua myös ulkomaille ja tuomme myös sieltä ihmisiä tänne kursseille, Tapio Huttunen toteaa.

Ingegerd Ekstrand
Kuva: Heli Saarela

Työterveydenhuoltoa ja turvallisuutta parantamalla Euroopassa voitaisiin säästää vuosittain 1 300 ihmisen henki ja välttää 850 000 vakavaa tapaturmaa. Puhtaasti taloudellisesti ajatellen tämä toisi vuodessa noin 75 mrd. euron säästöt.

Suomessa lähes puolet kaikista kuolemaan johtavista työtapaturmista sattuu rakennusalalla. Viime vuonna työtapaturmissa menehtyi 19 henkeä. Työtapaturmia sattui noin 18 000.