– Suomea on rakennettu yhdessä ja näin on tehtävä myös tulevaisuudessa. Tämä on todellinen vahvuutemme, Suomen malli. Sitä on vilpittömästi varjeltava, mutta myös kehitettävä. Poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt ja monet muut jäsentensä etuja ajavat ovat Suomessa olleet sovinnontekijöitä, eivät riidan tai keinotekoisen vastakkainasettelun rakentajia, presidentti arvioi.

Hänen mukaansa Suomen malli –yhteistyön, sopimisen ja yhteensovittamisen malli – noteerataan laajasti myös ulkomailla. Toimiva kolmikantayhteistyö on tärkeä osa Suomen mallia, jossa työmarkkinajärjestöillä on puhdasta tulonjakopolitiikkaa laajempia tavoitteita yhteiskunnallisen vakauden ja taloudellisen kasvun edistämisessä. Ja tupot ovat ositus mallin toimivuudesta.

– Tupot ovat tuoneet palkansaajille ostovoimaa, työhyvinvointia ja muutosturvaa. Elinkeinoelämälle ne ovat taanneet vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Valtiontalouskin on saatu vakaalle pohjalle ja hintojen nousu on jo vuosia onnistuttu pitämään kurissa. Yhteiskuntakehityksemme on saanut lisää voimaa.

Presidentti korosti, että globalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja sen mukanaan tuomien haasteiden voittamiseksi suomalaisen luottamusyhteiskunnan vahvuuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin.

Vapaa kauppa reilua kauppaa

–Puhuttaessa maailmankaupasta on hyvä muistaa, että vapaan kaupan on oltava myös reilua kauppaa.

Työ oikeudenmukaisemman maailman ja reilun kaupan puolesta sekä globaali huolenpito työntekijöiden asiallisesta kohtelusta on Tarja Halosen mukaan tämän päivän reaalipolitiikkaa. Kyse on ihmisoikeuksien, mukaan lukien ay-oikeudet ja työelämän perusoikeudet, ja ympäristön puolustamisesta sekä suomalaisten työpaikoista ja toimeentulosta.

– Vähimmäisehtojen tai ympäristövaatimusten polkeminen kilpailuedun saavuttamiseksi voi johtaa ja on osin johtanutkin epäreiluun tilanteeseen, jossa suomalainen tai yleensä säällinen työ ei pärjää. Työ oikeudenmukaisen maailman puolesta on moraalisesti oikein, totesi Halonen ja jatkoi uskovansa myös suomalaisen elinkeinoelämän pärjäävän paremmin reilussa maailmassa.

Osaamisella muutoksen hallintaa

Presidentti Halonen muistutti, että muutoksesta on tullut jatkuvaa. Siinä selviytyminen edellyttää osaamista ja osaaminen taas elinikäistä oppimista.

– Koulussa opitut taidot ovat edelleen tärkeitä, mutta ne eivät riitä läpi koko elämän. Työtehtävät, työn organisointi ja työn sisältö muuttuvat.

Osaamisen korkea taso on ja tulee olemaan suomalaisten vahvuus. Korkea osaaminen ei ole samaa kuin huippututkimus. Arjen työ, rakentaminen, teollisuuden prosessit, terveydenhuolto, hoivapalvelut, kuljetustehtävät ja monet muut vaativat korkeaa osaamista työntekijöiltä.

– Meillä on 350 000 ihmistä, iältään 35–55-vuotiaita, joilla ei ole ollut toisen asteen koulutusta heidän mennessään työelämään. Ja heillä on vielä paljon työvuosia edessään, muistutti Halonen.

Hän näkee koulutukseen osallistumisen lisäämisen aikuiskoulutuksen suurena haasteena.. Suomen haasteena ovat lisäksi suuret ikäryhmien väliset koulutuserot. Vanhemmat väestöryhmät ovat heikommin koulutettuja kuin nuoremmat, mikä myös kertoo opetusjärjestelmän nopeasta kehittymisestä. Lisäksi aikuiskoulutukseen osallistuvat eniten ne, joiden koulutuspohja on jo hyvä.

– On tärkeää huolehtia työikäisten hyvästä osaamistasosta ja jaksamisesta työelämässä. Sen vuoksi yhteiskunnassa on oltava valmiutta tukea opiskelua ja aivan erityisesti lisätä jo työelämässä olevien opiskelumahdollisuuksia. Työ- ja koulutuspolitiikan tavoitteena on oltava, että ikääntyvät ihmiset haluavat jatkaa nykyistä pitempään työelämässä ja että heidän ammattitaitonsa vastaa työelämän muuttuvia tarpeita, korosti presidentti puhuessaan SAK:n valtuutetuille.

Aino Pietarinen