Kun tuloksia vertaa tilastokeskuksen työolotutkimukseen, niin voi havaita SAK:laisten alojen olevan pahasti koulutuksen jälkijunassa. Muiden palkansaajien luku – vaikkakin hieman eri tavalla mitattu – on lähes kaksinkertainen SAK:laisiin verrattuna.

Puolet työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta saaneista kertoo SAK:n tutkimuksen mukaan saaneensa koulutusta yhdestä kahteen päivää. Joukossa on tosin joitakin, jotka ovat osallistuneet pitkäkestoiseenkin koulutukseen. Kaksi prosenttia jäsenistöstä on saanut koulutusta yli 10 päivää vuodessa. Koulutuksessa ollutta kohti koulutuspäiviä on kertynyt viisi, mikä on päivän vähemmän kuin viisi vuotta sitten.

Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus näyttää suosivan oppisopimus-, opisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita ja iältään 35–44-vuotiaita.

28 prosenttia SAK:laisista on saanut työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta ja sama määrä kyselyn mukaan myös tarvitsevansa lisäkoulutusta nykyisessä työssään. Neljä vastaajaa kymmenestä voisi ajatella toista koulutusta itselleen. Toisesta ammatista haaveilevat etenkin nuoret, hyvän ammatillisen koulutuksen hankkineet ja lyhyen aikaa nykyisen työnantajansa palveluksessa olleet. Voisi arvioida, että nykyinen koulutus ei ole tuottanut riittävän mielenkiintoista ja haasteellista työtä. Ainakin nuorten ja hyvin koulutettujen SAK:laisten naisten työt ovat edelleenkin yksitoikkoisia, pätkätöitä tai ne eivät sisällä ammatillisia haasteita.

Järjestötutkimuksessa kysyttiin myös jäsenten osallistumista ay-koulutukseen. Viisi prosenttia jäsenistä on osallistunut ay-koulutukseen kahden viime vuoden aikana ja sen lisäksi 16 prosenttia on osallistunut aiemmin ay-koulutukseen. Luvut ovat pysyneet samoina vuoden 1995 kyselystä.

Veturimiehiä koulutetaan keskimääräistä enemmän

Jos 72 prosenttia SAK:laisista ei ole vuoden aikana osallistunut koulutukseen niin veturimiehet osallistuvat ainakin yhdelle koulutuspäivälle vuosittain, parhaina vuosina koulutuspäiviä tulee useitakin.

– Meillä pyörivät tietyt koulutukset jatkuvasti. Vuoden välein on päivän junaturvallisuuskoulutus. Sitten kolmen vuoden välein käydään ammatillisen täydennyskoulutuksen koulutuspäivillä sekä päivän ensiapukoulutuksessa. Lisäksi viiden vuoden välein on vaarallisten aineiden kuljetukseen sekä sähköturvallisuuteen liittyvät koulutuspäivät, kertoo veturinkuljettaja Timo Koli Veturimiesten liitosta.

Keittiöllä patakoulutus kiireen vuoksi kesken

Rinnekodin keittäjä, JHL:n jäsen Annikki Jordan toteaa ettei ole vuoden aikana saanut koulutusta kuin muutaman tunnin laitteisiin liittyvän opastuksen.

– Yleensä meillä koulutus liittyy uusiin välineisiin. Kun meille hankittiin puolen miljoonan pata, niin nyt siihen liittyvä koulutus on pahasti kesken. Saimme vain noin puolen tunnin opastuksen. Koulutus on jäänyt kiireen jalkoihin. Valmistajan kouluttajalla on kiireitä ja meillä on ollut paljon sairaslomia ja niistä johtuvia kiireitä. Yhteistä koulutuspäivää vielä etsitään.

– Ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseenkin on tarvetta ja olemme pyrkineetkin siihen, että joka vuosi joku porukka keittiön 18:sta hengestä pääsisi koulutukseen. Viimeksi syksyllä oli kolmen porukka aromi-koulutuksessa kolme päivää. Sitten sitä koulutuksen antia pyritään jakamaan keskenään, kertoo Annikki Jordan.