Ensin pyrki eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lähinnä Nokian kännyköiden alihankkijana toimiville Perloksen Joensuun-tehtaille tapaamaan potku-uhan alla eläviä 600 työntekijää, mutta laitoksen porttipa pamahti edustajien nenän edessä kiinni.

Samana päivänä aikoi keskustan kymiläinen kansanedustaja Markku Laukkanen yhden miehen lähetystönä UPM:n Voikkaan paperitehtaalle selostamaan, mitä Vanhasen hallitus suunnittelee tämän lopetettavan myllyn 670 työntekijän elämän pitimiksi. Aikomukseksi jäi Laukkasellakin.

Työelämävaliokunnan puheenjohtaja Jukka Gustafsson tyytyi harmittelemaan Perloksen päätöstä ja tapaamaan kollegoineen yhtiön työntekijät joensuulaisessa hotellissa. Gustafsson ei muistanut vastaavaa aikaisemmin tapahtuneen, vaan valiokunnan olleen aina tervetullut yrityksiin olivat ne kriisissä tai eivät.

Laukkanen piti Voikkaan tehtaanjohtajan ilmoittamaa vierailukieltoa "tylsänä".

Ja mikä sitten piti Perloksen portit säpissä: henkilöstöjohto sattui olemaan matkoilla… Voikkaan tirehtööri taas ilmoitti, ettei hän halua mitään ylimääräisiä laukkasia yt-neuvotteluissa istuvan tehtaan tiloihin.

Näin pitkällä siis ollaan öykkäröivien ja ahneiden yritysjohtajien yhteiskuntavastuun valtakunnassa.

Ei ole herroilla aikaa kansakunnan ylimmälle ja tärkeimmälle valtioelimelle, vaan sen edustajia haalataan mennen tullen kölin alta. Kas kun silloin ei satuta matkoille, kun valtiolta pitää erimuotoista tukea mankua.

Tasan sata vuotta sitten laskettiin perusta maan nykyiselle eduskuntalaitokselle ja ylpeily sillä yltyy päivä päivältä. Pyöreitä vuosia on tarkoitus juhlia komeasti ja kalliisti sekä tänä että ensi vuonna.