Massoja ei ole tullut Puolasta, eivätkä itäiset reservit kolkuttele ainakaan Liettuan rajoilla.

Siitä ei ole tullut työvoiman läpikulku- tai transitmaata. Ainakaan tilastoissa.

Työministeriön selvitysten mukaan ennen EU-jäsenyyttä Liettuasta oli jo lähtenyt muualla töihin reilut 200 000 työntekijää, pääasiassa ammattitaidotonta työvoimaa. Suosituimmat maat olivat Iso-Britannia, Irlanti, Espanja, USA ja Saksa. Selvityksestä kävi myös ilmi, että useimmat halusivat muuttaa vähäksi aikaa, keskimäärin puoleksitoista vuodeksi.

Työministeriön valtiosihteerin Rimantas Kaireliksen mukaan poissa olevien määrä pysyi vuosittain samana. Ihmisiä siis myös palasi.

EU-jäsenyyden jälkeen Liettuasta on EU-maihin lähtenyt 100 000 työntekijää, nyt lähinnä ammatti-ihmisiä.

Vain 3,4-miljoonainen Liettua on menettänyt työvoimastaan yli 300 000 työntekijää eli viidesosan. Virosta ja Latviasta on lähdetty paljon vähemmän, Latviastakin EU-jäsenyyden jälkeen "vain" 50 000.

Työvoiman vähentyminen on merkinnyt työvoimapulaa joillakin aloilla, etenkin rakennuksilla. Samalla työttömyys on painunut lähelle kahdeksaa prosenttia.

Liikenne Liettuaan päin on paljon vähäisempää. Vuosittain myönnetään työlupia kolmansien maiden työntekijöille n. 1 300, ennen EU-jäsenyyttä 800–900.

Lupia on annettu eniten ukrainalaisille, joita on tarvittu mm. hitsaajiksi Klaipedan telakalla. Lupia on myönnetty myös venäläisille, valkovenäläisille, kiinalaisille ja intialaisille.

Liettua on solminut Ukrainan ja Venäjän kanssa kahdenväliset sopimukset, joiden mukaan maat voivat etsiä työvoimaa toistensa alueilta.

Kolmansien maiden kansalaisia Liettuan työmarkkinoilla on vuosittain noin 2 000 ja pakolaisia vain 60. EU:sta tulleet eivät näy tilastoissa.

Kairelis epäröi sanoa Liettuaa työvoiman transitmaaksi laillisesti liikkuvan työvoiman vähäisen määrän takia. Sen sijaan hän myöntää, että maa on ollut mahdollisesti harmaan työvoiman läpikulkumaa. Rajojen vartiointia vahvistamalla ongelmia on kuitenkin vähennetty.

Paluumuuttoon panostetaan

EU-maista Liettuan väkiluku on viime vuosina eniten vähentynyt. Muuttoliikkeen ohella siihen ovat vaikuttaneet alhainen syntyvyys, korkea kuolleisuus ja lyhyt elinikä.

Tilastokeskuksen arvion mukaan väkimäärä laskee nopeahkosti alle kolmeen miljoonaan.

Työministeriön kontolla on houkutella pois muuttaneita takaisin. Sen tiedotuskampanjan olennainen sisältö on työntekijöiden aseman parantuminen.

Palkat ovatkin muutaman viime vuoden aikana nousseet 10 prosentin vuosivauhtia. Keskipalkka on jo noin 1 500 litiä, 448 e/kk, kun se vielä vähän aikaa sitten oli 358 e/kk.

Työministeriö myös selvittää pois muuttaneille kansalaisille, miten edullista Liettuassa on asua, syödä ja liikkua verrattuna suureen maailmaan.

Myös parlamentti on havahtunut väestökatoon. Joulun alla se asetti pysyvän maastamuuttokomission ongelmaa hoitamaan.

Hilkka Jukarainen
Vilna

Hän haluaisi, että valtakunnan tasolla hyvin toimiva kolmikantayhteistyö saataisiin toimimaan myös työpaikoilla. Asiaa on pyritty edistämään viime vuoden alussa voimaan tulleella työlain muutokselle. Sen mukaan yritysneuvostoja pitäisi perustaa sellaisille työpaikoille, joilla ei ole ay-toimintaa. Neuvostot hoitavat ay-liikkeen perustehtäviä, mutta lakko-oikeutta niille ei ole annettu. Kaireliksen mukaan työntekijät valitsevat keskuudestaan neuvoston jäsenet, eikä työnantajalla ole oikeutta puuttua valintoihin.

Jo uutta lakia säädettäessä koettiin ongelmalliseksi se, että ay-liike ja yritysneuvostot toimivat samojen asioiden parissa. Laissa on säädetty, että jos työpaikalla toimii ammattiyhdistys, sille ei ole mahdollista perustaa yritysneuvostoa. Entä jos työpaikalle halutaan perustaa ammattiyhdistys, vaikka siellä toimii yritysneuvosto?

– Se ei välttämättä johda yritysneuvoston lakkauttamiseen, vaan ay-liike ja yritysneuvosto voivat toimia rinnakkain ja ammattiyhdistys saa nimetä omat edustajansa neuvostoon, Kairelis selvittää.

Hän myöntää, että uusi laki hämmentää ihmisiä ja sitä saatetaan muuttaa hyvinkin pian.

– Olemme ainoa Baltian maa, jossa tällainen laki on säädetty. Tietääkseni vastaava laki on voimassa ainoastaan Unkarissa ja Slovakiassa.

Liettuan ay-liikkeessä on ilmennyt kahdenlaista suhtautumista yritysneuvostoihin. Toisaalta ne on koettu ay-liikkeen kilpailijoiksi, toisaalta taas on nähty, että ne tarjoavat edes jonkinlaisen mahdollisuuden suojella työntekijöitä.

Annakati Mattila
Vilna

Nyt Anastasijalla on meneillään harjoittelujakso, jonka aikana hänen pitää perehtyä hotellisiivoojan, kokin ja tarjoilijan töihin. Aivan vieras ravintola-ala ei hänelle ole, sillä hän ehti työskennellä 12-vuotisen peruskoulun jälkeen pari vuotta baarissa ennen kuin aloitti ammattikoulun.

Työharjoittelijalle ei makseta palkkaa, mutta hän saa harjoitteluajalta 195 litin (58 euroa) stipendin kuukaudessa. Kun Anastasija asuu vanhempiensa kanssa ja saa heiltä raha-apua, hän kertoo pärjäävänsä.

Ravintola-ala ei Liettuassakaan ole palkkatilastojen kärjessä, vaan kuukausiansiot jäävät 550–600 litin (155–169 euron) tuntumaan. Tosin palkan suuruus Anastasijan mukaan riippuu paljon siitä, millaisessa ravintolassa on työssä.

– Jotkut tarjoilijat tienaavat todella hyvin, kuukaudessa tuhatkin litiä puhtaana käteen.

Useampien liettualaisnuoren tapaan Anastasija haluaisi ulkomaille töihin.

– Mutta vain pariksi vuodeksi. Sitten tulisin takaisin Vilnaan, hän kaavailee ja kertoo, että monet hänen ikätovereistaan ovat töissä Irlannissa tai Englannissa.

Anastasija käy vapaa-aikanaan elokuvissa ja teatterissa ja surffailee internetissä. Hän on vanhauskoinen ortodoksi ja käy säännöllisesti kirkossa. Myös poikaystävä vie osansa opiskelijatytön vapaa-ajasta.

Vaikka Anastasija on venakko, hän sanoo rakastavansa kotimaataan:

– Olen ylpeä venäläisistä juuristani, mutta myös siitä, että olen liettualainen.

Annakati Mattila
Vilna

Markkinat on järjestetty 1600-luvulta lähtien maan suojelupyhimyksen Kasimirin nimissä, joten niillä on myös uskonnollista merkitystä.

Yli 80 prosenttia liettualaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, ja he myös käyvät ahkerasti kirkossa.

Kaziuko Mugén hitti on kuivakukista punottu "verbos" –oksa. Sana on tarkoittanut katajaa, ja koristevarvut tehtiinkin ennen kokonaan katajasta.