– Viime vuonna palkansaajien ostovoima kasvoi ennakoitua nopeammin siksi, että inflaatio jäi odotettua hitaammaksi. Tänä vuonna nopeampi kasvu johtuu työllisyyden odotettua nopeammasta paranemisesta ja siitä, että verotuksen taso kevenee mm. työeläkemaksujen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän, toteaa ekonomisti Jorma Antila SAK:sta.

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan arvion mukaan palkansaajien käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia. Tänä vuonna niiden arvioidaan kasvavan runsaat kolme ja puoli prosenttia.

Antilan mukaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen onkin nyt hyvä mahdollisuus, kun talous kasvaa hyvää vauhtia ja työllisyys paranee.

Viime vuonna palkansaajien vuosiansiot nousivat keskimäärin 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Sopimuskorotuksen vaikutus oli 2,5 prosenttiyksikköä ja liukuman sekä rakenteellisten tekijöiden vaikutus 1,3 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna palkankorotukset ovat hieman pienemmät kuin viime vuonna ja ne ajoittuvat myöhemmäksi. Siksi palkansaajien vuosiansioiden arvioidaan nousevan tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna. Vuosiansiot nousevat arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 2,8 prosenttia viime vuodesta. Sopimuskorotuksen vaikutus on 1,7 prosenttiyksikköä ja liukuman sekä rakenteellisten tekijöiden vaikutus 1,1 prosenttiyksikköä.

Työllisyys parani viime vuonna 35 000 hengellä ja tänä vuonna työllisyyden arvioidaan paranevan edelleen noin 30 000 hengellä. Työpaikat lisääntyvät erityisesti rakennustoiminnassa ja palvelualoilla sekä osin myös teollisuudessa.