– Samanlaista duunia paljolti, vaikka näkökulmat ovat erilaiset. Sitä tulee "Pekkarinen – Sutela" päässä joka päivä töihin, oli paikka mikä tahansa, Pekkarinen luonnehtii "käyttöekonomistin" elämää.

Pekkarinen ja nykyisin Suomen Pankissa työskentelevä Pekka Sutela ovat kirjoittaneet Kansantaloustiede-nimisen oppikirjan, jonka 11:ttä painosta opiskelijat nytkin pänttäävät korkeakoulujen pääsykokeisiin.

Pohjoinen liiga pärjää eri teillä

Suomen talous on vahvassa vedossa, vienti vetää, työllisyys paranee ja investoinnitkin ovat lähteneet liikkeelle. Pekkarisen mukaan lyhyellä tähtäimellä kasvu onkin hyvin vakaalla pohjalla.

Nykyisessä työssään Pekkarinen on jatkuvasti tekemisissä myös muun Euroopan kehityksen kanssa. Hän kertoo Euroopassa yleisenä puheenaiheena olevan sen, että pohjoinen liiga eli lähinnä Pohjoismaat pärjäävät tavattoman hyvin.

Mielenkiintoa pohjoisen pärjäämiseen tuo sekin, että ne ovat valinneet erilaiset tiet suhteessa EU:hun, euroon ja yhteiseen rahapolitiikkaan.

Pekkarinen veti aikanaan työryhmää, joka selvitti, mitä vaikutuksia euroalueeseen liittymisellä olisi Suomelle. Perusteellisesta selvittelystä huolimatta euroalueen kehitys on osin ollut Pekkarisellekin yllätys.

– Se on ollut yllätys, kuinka suuria eroja yksikkökustannuskehityksessä eri euromaiden välillä on ollut.

Pekkarinen ottaa esimerkiksi Saksan ja Italian.

– Italia on menettänyt muutamassa vuodessa hintakilpailukykyään, Saksa taas parantanut rajusti.

Saksan hintakilpailukyky suhteessa Italiaan on noussut toistakymmentä prosenttia. Se vastaa samansuuruista devalvaatiota.

Eurosatama on tuonut turvaa

Toinen yllätys on ollut se, että euroalueen maat ovat edelleenkin talouskehitykseltään hyvin erilaisia.

– Yhdenmukaistumista ei ole paljoa tapahtunut. Irlanti esimerkiksi on OECD-maiden nopeimmin kasvavia talouksia, Saksassa kasvu taas on toisessa ääripäässä hyvin hidasta.

Suomi on kuitenkin sopeutunut euromenoon hyvin, mistä kertoo mm. euroalueen keskiarvoa alhaisempi inflaatio ja maltillinen palkkakehitys. Hintatasomme lähestyy muun Euroopan tasoa.

Aikaisemmin Suomi devalvoi markkansa tasaiseen tahtiin nimenomaan metsäteollisuuden tarpeisiin. Pekkarinen miettii metsäteollisuuden viimeaikaisia rajuja saneeraustoimia ja euroalueeseen liittymistä.

– Vaikka koskaan ei voi tietää mitä olisi tapahtunut, jos oltaisiin valittu toisin, niin kyllä me euron turvasatamasta ollaan etua saatu. Rahatalouden tilanne on ollut vakaa. Inflaation kiihtymisellä ja korkojen nousulla ei ole ollut sellaista häiritsevää vaikutusta.

Vero-ongelma pois pienituloisilta

Suomen talous kasvaa nyt hyvää vauhtia, mutta pidemmällä aikavälillä näköalat voivat harmaantua.

– Meillähän ei työvoima enää kasva vaan alkaa vähentyä. Kyse on kokonaistuottavuuden kasvusta, miten työn ja pääoman tuottavuus kehittyy. Siitä ollaan huolestuttu, että onko sekin hidastumaan päin kaikenkaltaisen harmaantumisen myötä. Se säätelee meidän elintasomme kehitystä.

Nyt työmarkkinoilla on vielä vähän pelivaraa, työttömyyskin on edelleen suurta. Pekkarisen mielestä nyt, kun uusia työpaikkoja avautuu hyvää vauhtia, olisikin syytä perata erilaiset tuloloukut, joita etenkin pienituloisille on taas syntynyt. Paljon puhuttu marginaalivero-ongelma eli miten paljon lisätulosta jää verotuksen jälkeen käteen on pahin siinä päässä eikä suurituloisilla.

– Sosiaalietuuksien ja verotuksen yhteisvaikutus erityisesti perheellisillä on usein hankala. Jos toinen puoliso on työssä ja toinen työttömänä, niin työttömälle työhönmenosta voi jäädä hyvin vähän käteen.

Pekkarinen korostaa, että kyse ei ole ihmisten elintason alentamisesta vaan siitä, että entistä suurempi osa tuloista tulisi työstä.

Omat aseet kannattaa pitää

Sekä Pekkarisen edelliseen että nykyiseen työhön liittyvät tulopolitiikan taustakuviot. Nyt Pekkarinen on virkansa puolesta muun muassa tulopoliittisen selvitystoimikunnan puheenjohtaja.

Hän ei halua lähteä päällepäsmäriksi siinä, mitä pitäisi tehdä, mutta peruskuvio on selvä.

– Totta kai meidän kannattaa pyrkiä siihen, että tällainen arvokas kansallinen palkanmuodostuksen säätelykyky säilyy. Luulen, että tällainen päämäärää hyväksytään laajalti. Eri asia, miten siihen käytännössä päästään, Pekkarinen sanoo.

Heikki Lehtinen