Työterveyslaitokselta pyydettiin Iisalmessa sijaitsevaa Soinlahden sahaa testaamaan uutta menetelmää, muistelee sahan työsuojeluvaltuutettu Teuvo Blomberg. Riskikartoitus otettiin heti todelliseen käyttöön.

Menetelmän pohjana on kysymyssarja, jossa selvitetään työoloja alkaen perusasioista, altistavista, kuormittavista ja muista hankalista asioista – ylipäätään kaikista haittatekijöistä, joita työpaikalla voi olla.

Työpisteissä, joita sahalla kutsutaan vakansseiksi, kartoitustilanteissa ovat mukana työsuojeluvaltuutetun lisäksi varatyösuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja sekä työntekijä.

– Työntekijä on aina itse paras asiantuntija omassa työssään, Blomberg korostaa.

Soinlahtelaiset käyttävät kannettavaa tietokonetta, johon työympäristöprofiili-ohjelma on asennettu.

Blomberg kiittelee ohjelman helppokäyttöisyyttä: se toimii myös muistilistana. Siitä on helppo tarkistaa esimerkiksi hälyttävät pölyarvot tai meluun liittyvät desibelit. Samoin kone antaa suoraan muun muassa kemialliset kaavat ja merkit.

Työsuojeluvaltuutettu muistuttaa, että kukaan ei voi muistaa kaikkia ulkoa ja ohjelman avulla vältytään isojen paperinivaskojen mukana kuljettamiselta.

Myöhemmin, kartoituksen jälkeen toimistossa niistä on helppo tehdä paperille tulostettava raportti hetkessä.

Erilaiset riskit esiin

Blombergin mukaan ohjelmasta annetaan päivän koulutus Työterveyslaitoksella, mutta sitä ennen on oltava pohjatiedot tietokoneen käytöstä.

Menetelmä koostuu seitsemästä osioista, joita kaikkia ei tarvitse läpikäydä joka työpaikalla. Soinlahdessa ne ovat kaikki tarpeellisia.

Osioita ovat kemialliset, biologiset ja fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen sekä tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käytettävyys.

Soinlahdessa jokainen vakanssi käydään vuosittain läpi. Jos on tehty selkeitä muutoksia, kuten hankittu uusia koneita, työryhmä tarkistaa vakanssin toiminnat uudelleen.

Koska vakanssit vaihtelevat, myös niiden arviointiin kuluva aika kestää vaihtelevasti.

– Ensimmäinen kerta oli vaikea ja hidas, mutta arvioinnit selkenevät kerta kerralta ja nyt ne rullaavat jo rutiinilla, Blomberg hymähtää.

Myös työhön opastuksessa käytetään hyväksi menetelmän tarjoamaa riskikartoitusta.

Tehty jo parannuksia

Soinlahden sahalla työskentelee noin 70 henkilöä. Suuri osa heistä työskentelee joko automaattisen tuotantoprosessin valvomossa tai koneiden ohjaamisessa monitorien tai koneiden kautta. Päätuote on kuusipuu, josta sahataan tilausten mukaan erilaisia yksiköitä.

Sahateollisuudessa työsuojelulle suuria haasteita ovat muun muassa melu, pöly ja lämpötilan vaihtelut.

Blombergin mukaan Työympäristöprofiililla on jo noin vuodessa saatu hyvää aikaan. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihteluiden tuottamia ongelmia on ryhdytty ratkomaan paremmalla ilmanvaihdolla kesällä ja lämmittimillä talvella. Monissa muissakin asioissa on edetty pienin parannuksin.

Uusi menetelmä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, Blomberg painottaa.

– Ohjelma on vain työväline tekijälleen löytää ne riskitekijät eikä tekniikka korvaa ihmistä.

Riskiarvioinnit tekemättä

Professori Jyrki Liesvuori Turun Työterveyslaitokselta huomauttaa, että lainsäädäntö edellyttää yrityksiä tekemään riskiarvioinnin. Laki on ollut voimassa jo vuodesta 1992. Viranomaisten mukaan vain reilu kymmenes yrityksistä on sen tehnyt.

– Valtaosa yrityksistä on siis jättänyt sen tekemättä.

Liesvuori arvioi, etteivät työpaikkaselvitykset ole tärkeysjärjestyksen yläpäässä yrityksissä. Taustalla voi olla niin kiirettä kuin välinpitämättömyyttäkin.

– Toisaalta sanotaan, että ei ole tietoa, taitoa eikä voimavaroja.

Työterveyslaitoksella on tarjolla useita eri menetelmiä riskikartoituksiin.

– Olemme tehneet töitä niin kovassa kiireessä, että työsuojelu on jäänyt taka-alalle, Liesvuori pohtii viime vuosien työelämää.

Hänen mukaansa kaikki eivät ole siisteissä sisätöissä, vaan edelleen 500 000 henkilöä työskentelee oloissa, joissa altistutaan esimerkiksi pölylle, melulle ja tärinällä.

– Ne on saatava kuntoon, Liesvuori muistuttaa ja toteaa samaan hengenvetoon, että terve yritys luo ympärilleen elinvoimaa.

Kirsi Tamminen