– Tarjonnan lisäämisessä avainasemassa on kuntien harjoittama tonttipolitiikka. Sen avulla kunnat voivat halutessaan lisätä kilpailua ja asuntojen – myös vuokra-asuntojen – tarjontaa. Etenkin pääkaupunkiseudulla mutta myös muissa kasvukeskuksissa tarvitaan kaavoitustahdin olennaista nopeuttamista ja huomattavasti nykyistä liberaalimpaa maankäyttöpolitiikkaa, jotta lähivuosikymmenten haasteista selvitään.

Aihe on Sinikka Salolle läheinen, sillä hän on tehnyt väitöskirjansa liittyen suomalaiseen asuntopolitiikkaan. Salon mielestä asuntopolitiikka on se politiikan lohko, jossa Suomessa on pahiten epäonnistuttu.

– Meillä asutaan selvästi ahtaammin ja enemmän kerrostaloissa kuin muissa korkean tulotason maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on myös pienempi kuin monissa vertailumaissa.

Suomalaisen asuntopolitiikan ongelmat tulevat kärjistyneinä esiin kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa isoista perheasunnoista on pulaa ja asuntojen hinnat karkaavat keskituloistenkin palkansaajien ulottumattomiin.

Salon mukaan tällainen kehitys estää jo pääkaupunkiseudun kehitystä ja heijastuu muun muassa työllisyyteen.

– Työntekijöiden pitäisi voida vaihtaa joustavasti asuntoa. Tämä helpottaisi työn perässä muuttamista. Toimivat vuokra-asuntomarkkinat mahdollistaisivat sen, että ihmisten ei heti tarvitsisi ostaa omistusasuntoa, vaan he voisivat ensin säästää sitä varten. Silloin myös asuntovelka jäisi pienemmäksi.

Velkaa yhä enemmän

Suomen talouden reipas kasvuvauhti näkyy palkansaajien kukkarossa parantuneena ostovoimana. Toisaalta palkansaajien velkataakka on aiempaa suurempi. Kaupaksi käyvät asuntoluottojen lisäksi kulutusluotot.

Sinikka Salo ei pidä suomalaisten velkaantumista hälyttävänä, mutta joidenkin kotitalouksien osalta on syytä huoleen.

– Suomalaisten kotitalouksien velan määrä suhteessa käytettäviin tuloihin on keskimäärin euroalueen keskimääräistä tasoa. Eniten velkaantuneita ovat 35-44-vuotiaat lapsiperheet, jotka asuvat Helsingin ympäryskunnissa ja joiden tulot ovat hieman keskimääräistä paremmat. Mutta Suomessa on myös paljon kotitalouksia, esimerkiksi suurten ikäluokkien joukossa, joilla ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän velkaa.

Velallisille päänvaivaa aiheuttaa kaksi asiaa: korkotason nousu ja omissa tuloissa tai menoissa tapahtuvat äkilliset muutokset. Euroopan Keskuspankin päättämä ohjauskorko on taannoisen noston jälkeen edelleen matala, 3,75 prosenttia.

– Velkaa otettaessa on syytä aina varautua siihen, että korkotaso voi nousta 2-3 prosentilla. Perheen talouteen on myös hyvä jättää liikkumavaraa äkillisten tulonmenetysten tai menojen varalta.

Sinikka Salo uskoo, että suomalaiset pankit eivät ole syyllistyneet liian hölläkätiseen luotonantoon, vaikka kilpailu pankkien kesken on kovaa.

– Luottoa harkitessa on hyvä muistaa, että lainaaminen on pankeille ensisijaisesti liiketoimintaa. Vaikka pankinkin pitää tuntea vastuunsa, viime kädessä lainanottaja vastaa lainasta ja kantaa siitä aiheutuvat riskit.

Sinikka Salo on kiinnittänyt huomiota kulutusluottojen, erityisesti ns. kännykkävippien, välillä varsin aggressiiviseen markkinointiin. Hänestä on hyvä, että kuluttajaviranomaiset ovat nyt kiinnittäneet asiaan huomiota.

– Olisi hyvä, että kansalaiset nuoresta pitäen oppisivat arvioimaan omaa lainanottokykyään ja lainan ottoon liittyviä riskejä.

Palveluissa tulevaisuus

Sinikka Salo sanoo, että palkansaajat ja yritykset hyötyvät monin tavoin siitä, että Suomi kuuluu 13 maan euroalueeseen. Euro on tuonut Suomen kansantalouteen ja rahoitusmarkkinoille kaivattua vakautta. Esimerkiksi Salo ottaa 2000-luvun alun minitaantuman, jolloin ns. IT-kupla puhkesi.

– Kriisin yli päästiin vähin vaurioin. Korot pysyivät matalalla ja talouden pyörät jatkoivat pyörimistään.

Sinikka Salo tunnustautuu "Eurooppa-faniksi". Hän uskoo vahvasti eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin, jossa tehokas markkinatalous yhdistyy huolenpitoon ja yhteisöllisyyteen.

Euroopalla ei ole kuitenkaan varaa jäädä lepäämään laakereilla. Salon mukaan menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää ajoittaista "trimmaamista" ja ennakkoluulotonta asennetta.

– Julkisen sektorin toimintaa on tehostettava, mitä ei pidä ymmärtää vain palvelujen leikkaamiseksi ja työntekijöiden vähentämiseksi, vaan esimerkiksi tietotekniikan nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi ja byrokratian karsimiseksi. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava edelleen, Salo luettelee.

Hänen mukaansa eurooppalaisten paikka kansainvälisessä työnjaossa on palvelujen tuotannossa, henkilökohtaisten palvelujen lisäksi liike-elämän palveluissa, tutkimuksessa ja viihde- ja kulttuurituotteissa.

– Euroopan tulevaisuus on palvelutuotannossa siksikin, että se on ekologisesti kestävää eikä kilpaile kehittyvien maiden tuotteiden kanssa.

Mikä työssäsi parasta?
Suomen Pankki on näköalapaikka sekä Suomen että euroalueen ja EU:n talouteen. Voi olla monessa mukana.
Mikä ottaa päähän?
Arroganssi ja epäkohtelias käytös.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Pojanpoikani Oskari, 1,5 vuotta, hyväntuulisuudellaan.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
En ajattele epäonnistumisia.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Hyvä, kannustava tupo on järjen asia.
Oletko aamun vai illan virkku?
Molempien. Minulla on sellaiset geenit, että tarvitsen vain vähän unta.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Suomen Pankin työpaikkalounas on lyömätön. Kotiruokaa kokkaan vain lomilla.
Kävellen vain autolla?
Työmatkani on vain 10 minuutin kävely – siis kävellen.
Onko paheiden määrä vakio?
Ei. Uskon, että paheiden määrän voi minimoida.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Tutustuisin paremmin Oskariin.