Erityisesti rakentajia närästi palkkaliukumien kuihtuminen lähes olemattomiin. Toisaalta useissa puheenvuoroissa kiiteltiin liiton linjaa, jossa palkankorotukset on suunnattu taulukkopalkkoihin.

– Sitä pidetään solidaarisena ja selvästi tällä linjalla halutaan myös jatkaa, Harjuniemi tulkitsi kolmipäiväisen liittokokouksen päätteeksi pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Riittävän yleiskorotuksen lisäksi kokousedustajat peräänkuuluttivat urakkatyön lisäämistä ja urakoiden hinnoittelun uudistamista. Huolta kannettiin myös verotulojen riittävyydestä.

– Palkkojen on seuraavalla sopimuskaudella noustava riittävästi. Tämä heijastuu verotuloihin ja sitä kautta hyvinvointipalveluihin, jotka ovat pienituloisille tärkeitä, sanoi helsinkiläinen maalari Tea Vikstedt puheenvuorossaan. Hänen mukaansa palkansaajien ostovoimaa ei pidä jatkossa kasvattaa veronkevennyksillä.

Monissa puheenvuoroissa kannettiin huolta rakennusalaa uhkaavasta osaamispulasta. Rakennusala houkuttelee nuoria takavuosia paremmin, mutta moni vaihtaa alaa tai jatkaa opintojaan. Matti Harjuniemen mukaan tämä ei ole ihme, sillä alan uusista työsuhteista merkittävä osa on epätyypillisiä. Esimerkiksi vuokratyön määrä on lisääntynyt voimakkaasti.

– Työnantajien pitäisi ymmärtää, että jos alalle halutaan osaavaa työvoimaa, työntekijöille on tarjottava kokoaikaisia ja turvallisia työsuhteita. Se on myös tapa nostaa suomalaisen rakentamisen laatua.

Karenssit pois

Rakennusliitto uudisti vaatimuksensa työttömyysturvan epäkohtien ja tason parantamisesta. Osa rakentajista jää työttömyysturvan ulkopuolelle lomakorvausten jaksotusten ja karenssien takia. Esimerkiksi sääestepäiviin liittyvistä karensseista on liiton mielestä luovuttava.

Kokouksessa hyväksytyssä ohjelma-asiakirjassa vaaditaan, että työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasaamiseen käytettävän rahasumman tasosta on säädettävä lailla. Viime vuosina tasausta on kutistettu työnantajien vaatimuksesta. Asia on Rakennusliiton työttömyyskassalle tärkeä, sillä suhdanneherkällä rakennusalalla työttömyys heilahtelee monia muita aloja enemmän.

Työttömyyskassan toimintaa koskevia sääntöjä muutettiin vastaamaan lainsäädännön muutoksia. Kassalla on jatkossa eri hallinto kuin liitolla.

Suurena huolena kokousedustajilla oli työsuojelun puutteet. Työtapaturmat ovat pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien.

– Asenteissa ja lakien noudattamisessa on korjaamista niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella. Työhön perehdyttäminen ontuu alihankintafirmoissa ja vuokratyöntekijöillä. Monelta työpaikalta myös puuttuu työsuojeluvaltuutettu, haminalainen kirvesmies Jarkko Harjumaaskola luetteli keskeisiä syitä.

Helsingissä toukokuussa pidetty kokous päättyi henkilövalintoihin. Jatkopestin seuraavaksi neljäksi vuodeksi saivat niin puheenjohtaja Matti Harjuniemi, II puheenjohtaja Kyösti Suokas kuin liittosihteeri Rauno Kurki.

Pirjo Pajunen

Hyyrynen toimii aluetyösuojeluvaltuutettuna NCC:llä. Omasta kokemuksestaan hän sanoo, että isoilla työnantajilla asenne työsuojeluun alkaa olla kohdallaan. Enemmän korjattavaa on työntekijöiden asenteessa.

Hyyrynen ei suostu nimeämään kokouksen tärkeintä asiaa, sillä kaikki ohjelma-asiakirjaan koottu on hänen mielestään sellaista, mitä tulevana neljänä vuotena pitää edistää.

– En ole ennen ollut mukana liiton hallinnossa, joten tässä on paljon opeteltavaa. Asiat pitää ottaa haltuun ja ruveta sitten määrätietoisesti edistämään tämän kokouksen päätöksiä.

PP