Uusiomassan käsittelytiloissa on lämmintä ja kosteaa. Pulpperissa keräyspaperi hajotetaan vedessä, jonka jälkeen poistetaan niitit ja muovi. Painoväri irrotetaan pesemällä.

– On pulpperista tullut kerran ulos auton moottorin lohkokin, joten kaikkea ihmiset keräyspaperin sekaan laittavat, naurahtaa Metsä Tissuen Mäntän tehtaan pääluottamusmies Timo Virtanen.

Keräyspaperista saadaan keskimäärin 65 prosenttia pehmopaperin raaka-aineeksi. Metsä Tissue on käyttänyt keräyspaperia raaka-aineena vuodesta 1976 lähtien. Yli puolet tehtaan käyttämästä raaka-aineesta on jo keräyspaperia.

Eero Kallonen ja Ilkka Päivärinta tarkkailevat valvomossa uusiomassan prosessia. Kenttämiehen vuoroa tekevä Päivärinta käy välillä katsomassa prosessia valvomon ulkopuolella ja pyörähtää viereisessä rakennuksessa lisäämässä Kaskisessa tehtyjä koivu- ja havusellupaaleja hihnalle.

Pehmopaperia 60-luvulta lähtien

Metsä Tissuen Mäntän tehdas on paikkakunnan suurin työllistäjä. Siellä työskentelee noin 500 paperiliittolaista. Pääluottamusmies Timo Virtasen tultua taloon vuonna 1984 tehtaalla työskenteli 1 400 ihmistä.

– Parhaimmillaan työtä riitti 2 400 ihmiselle, mutta silloin urheilukentästä lähtien miltei kaikki kuului yhtiölle, Virtanen kertoo.

Mäntän tehtaan tarina alkoi jo vuonna 1868, kun G. A. Serlachius perusti sinne nimeään kantavat tehtaan. Mänttä alkoi kasvaa tehtaan ympärille. Ensimmäiset toilettipaperirullat Mäntässä tehtiin vuonna 1908 ja nykyaikaisten pehmopapereiden valmistus alkoi vuonna 1961. Metsäliiton Metsä-Serlaksi tehdas siirtyi Serlachiuksen perheeltä 80-luvulla. Osaksi Metsä Tissueta tehdas tuli vuonna 1997. Nykyisin Mäntän tehtaalla tehdään pehmopaperin lisäksi tiivispaperia ruuanlaittoon ja leivontaan.

Puolessa tunnissa 40 km paperia

Paperikone höyryää. Märkäpäässä koivu- ja mäntysellua sekä uusiomassaa laimennetaan vedellä ohueksi seokseksi, jossa kuiva-ainetta on noin prosentin verran. Sellun osuus wc-papereissa vaihtelee; keltainen Serla Toilet tehdään täysin uusiomassasta ja vitivalkoinen Lambi puolestaan täysin sellusta.

Kuituseos levitetään liikkuvalle ja vettä läpäisevälle viiralle. Veden poistuessa kuidut huopaantuvat toisiinsa kiinni ja viiralle muodostuu paperiraina. Seuraavaksi paperirainaa puristetaan huopien ja telojen välissä. Kuivatusosalla raina ohjataan kuumia sylintereitä vasten. Kuivatuksen jälkeen rainaan on jäänyt vettä enää alle kymmenesosa. Sen jälkeen paperi krepataan ja rullataan yli kolme metriä leveälle konerullalle, johon mahtuu 40 kilometriä paperia ja joka painaa kahdesta kolmeen tonnia.

– Yksi konerulla täyttyy noin 35 minuutissa, kertoo rullamies Rami Salminen valvomon viileydessä.

Lopuksi konerulla leikataan pituus- ja leveyssuunnassa halutun kokoisiksi rulliksi, jotka pakataan ja siirretään varastoon. Noin 65 prosenttia tehdystä paperista jalostetaan Mäntässä valmiiksi tuotteiksi. Raakapaperia viedään sellaisenaan pääasiassa Metsä Tissuen muille tehtaille eli Ruotsiin, Puolaan, Saksaan, Slovakiaan ja Espanjaan.

Määräaikaisia kymmenesosa

Jalostuksessa isolta rullalta paperi pyöritetään pienemmälle rullalle, papereiden päät liimataan ja rulla pätkitään pikkurulliksi.

Osaston luottamusmies ja pääopastaja Heikki Toivola seisoo linjan alla, jossa keltaiset Serla Toiletit kulkevat pakkaamista varten. Automaattisen pakkaamisen jälkeen pakkari lastaa pakkaukset lavalle ja lavat varastoidaan alakertaan. Tehtaalta lähtee päivässä noin 40 junanvaunun ja 50 rekan verran pehmopaperia. Valtaosa wc- ja talouspapereista päätyy suomalaisten käytettäväksi.

Viime vuonna pehmopapereiden jalostus siirtyi tekemään kolmivuoroa lauantaisinkin. Se tarkoitti 30 työntekijää lisää.

– Työntekijöille lauantaityö tuntui aluksi vaikealta, mutta minä olin tyytyväinen, että tänne voitiin palkata lisää ihmisiä. Tulevaisuudessa nähdään jäädäänkö tähän vuorojärjestelmään, jotta nämä määräaikaisesti palkatut saisivat jäädä, pääluottamusmies Virtanen toteaa.

Tällä hetkellä Mäntän tehtaalla työskentelee noin 70 määräaikaista työntekijää. Vuosittain vakinaistetaan 10–20 määräaikaista.

Kasvua haettava idästä

90-luvun alussa lopetettiin paperitehtaan yhteydestä sellutehdas ja 300 työntekijää irtisanottiin. Paikkakunnalla se nähtiin lopun alkuna koko paperitehtaalle. Pehmopapereiden tuotanto on kuitenkin ollut Mäntässä kannattavaa eikä loppua näy muutenkaan, vaikka työntekijöitä tarvitaan yhä vähemmän.

– Meillä on onneksi riittänyt työvoiman vähentämisessä eläkkeille siirtymiset sellutehtaan lopettamisen jälkeen, Heikki Toivola kertoo.

Suomen ja Euroopan pehmopaperimarkkinat kasvavat vuosittain pari prosenttia, mutta kaikkiaan Euroopassa valmistetaan pehmopaperia liikaa. Kasvua on haettava toisaalta. Mäntässä tehdyllä pehmopaperilla riittänee markkinarakoa itänaapurissa, kunhan ihmiset alkavat siellä käyttää enemmän pehmopaperituotteita. Kotimaassa on vain yksi kilpailija, Georgia Pacific Nordic Nokialla.

– Paperikoneet ovat alkujaan 60-luvulta, toki osin uudistettuina, mutta näinkin vanhoilla koneilla pärjätään kilpailussa hyvin, Timo Virtanen napauttaa.

HELENA RONKAINEN