vane.jpg (302 bytes)

 Ymmällä                          

EU-rahaa hankkeisiin

Rahaa tasa-arvoon
Saamisina 35 000 työpaikkaa

 
Euroopan sosiaalirahaston tukemista hankkeista
http://www.teho.net/esr
Hakemuslomakkeita täyttöohjeineen sisä-, työ- ja opetusministeriöiden sivuilta esim.
http://www.minedu.fi/opm/rakennerahastot/
projektien_toteuttaminen.html
Kunkin maakunnan liiton sivulla tietoa alueen EU-projekteista
http://www.intermin.fi/alue/eu/maakunnat.html
Esimerkkejä hankkeista
http://www.intermin.fi/suom/alue/euhanke
Työllisyys- ja muita hankkeita Uudellamaalla
http://www.uudenmaanliitto.fi/7/carrefour.htm
EU:n tutkimusrahoituksesta yksityiskohtainen tietopaketti Tekesin sivulla
http://www.tekes.fi/eu

mine1.jpg (716 bytes)  Mikäli paperisota ei pelota ja idea sopii Euroopan unionin vuosille 2000—2006 asettamiin tavoitteisiin, projektille kannattaa hakea EU:n rahoitusta. Tukea voivat hakea yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt.

Liikkellä kannattaa olla ajoissa. Rahoituspäätös saattaa kestää puolisenkin vuotta siitä, kun tavoitteet on julkistettu ja ohjelmien rahoitus on pantu haettavaksi.

Parhaimmillaan hankkeilla on luotu uusia käytäntöjä ja synnytetty yhteistyötä yli jäsenmaiden rajojen. Yleensä projektissa mukana olleet ovat saaneet paitsi uusia kokemuksia myös uuden yhteysverkoston.

Monia väyliä

EU:n neljä rakennerahastoa ohjaavat varojaan tavoiteohjelmien ja ns. yhteisöaloitteiden kautta erilaisiin hankkeisiin.

Tälle kaudelle tavoiteohjelmiksi on valittu kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen (tavoiteohjelma 1), rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden tukeminen (tavoiteohjelma 2) sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa tukevat toimet (tavoiteohjelma 3).

Yhteisöaloitteita ovat rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö (Interreg III), kriisiin joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen (Urban), maaseudun kehittäminen (Leader+) sekä valtioiden välinen yhteistyö kaikenlaisen syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi työmarkkinoille pääsyssä (Equal). Etenkin viimemainitusta oli vielä maaliskuussa runsaasti hankevaroja jakamatta.

Omaakin rahaa oltava

Etusija on hankkeilla, joissa on mukana osallistujia useasta jäsenmaasta. Mitä paremmin hankkeessa hankittava kokemus, sovellus tai käytäntö on hyödynnettävissä muissakin jäsenmaissa, sitä paremmat mahdollisuudet hankkeella on saada EU-tukea.

EU maksaa hankkeiden kustannuksista korkeintaan puolet, joten rahoitusta on hankkittava myös omasta takaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset, ministeriöt ja maakuntien liitot rahoittavat joitakin hankkeita. Niiltä saa myös tietoa muista rahoituskanavista, mm. tutkimuslaitoksista ja yrityksistä.

Huolellisuus kannattaa

EU-hankkeissa kannattaa noudattaa huolellisuutta. Mitä tarkemmin täytetty hakemuspaperi, sitä paremmat mahdollisuudet onnistua. Huonosti tai vajaasti täytetyt hakemukset eivät pääse edes loppukierrokselle, pahimmillaan jonkin ohjelman hakemuksista 45 prosenttia on päätynyt roskiin.

Perussääntö on, että mitään ei kannata laskea arvioitsijan yleissivistyksen tai hyvän tahdon varaan. Toinen sääntö on se, että maltti on valttia, sillä koulutetut arvioitsijat haistavat jo kaukaa, jos hankkeella yritetään rahastaa.

Hyödyt esiin

Sitä varmemmalla pohjalla hakemus on, mitä vakuuttavimmin perustelee hankkeen tarpeellisuuden. Alueen työttömyystilastot, tiedot koulutustasosta, yhteistyökumppanien valmiudet projektiin, hankkeen alustava aikataulu, väliraportointipäivät ja hankkeen tavoitteet kannattaa kirjata mahdollisimman tarkasti mukaan.

Rahoituspäätöksiä tehtäessä on arvostettu sitä, että hankkeiden myötä syntyy työpaikkoja, alueellisia verkostoja sekä sitä, että projekti aloittaa jonkin käytännön, joka jatkuu rahoituksen loputtuakin. Myös koulutustason nousu, myönteiset vaikutukset ympäristöön ja elämänlaatuun painavat vaa’assa.

hava500.jpg (350 bytes)

Rahaa tasa-arvoonalkuun

Tasa-arvohankkeisiin ohjataan kaudella 2000—2006 merkittävästi varoja. Suomessa tuetaan mm. hankkeita, joilla:

vähennetään koulutuksen keskeyttämistä
edistetään perinteistä poikkeavia ura- ja koulutusvalintoja
tuetaan elinikäistä oppimista
edistetään ammatillista liikkuvuutta
organisoidaan työtä joustavammaksi
tehdään informaatioteknolgia tutummaksi työntekijöille.

Aiemmin Euroopan sosiaalirahasto rahoitti NOW-projekteja (New Oppurtuneis for Women — uusia mahdollisuuksia naisille). Niillä parannettiin naisten työmahdollisuuksia, mm. kouluttamalla naisia miesvaltaisille teollisuuden aloille. NOW-hankkeiden tuloksia Taloudellisen Tiedotustoimiston sivuilla http://www.tat.fi/fi/index2.htm

hava500.jpg (350 bytes)

Saamisina 35 000 työpaikkaa alkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Yksinomaan EU:n alueellisten tavoiteohjelmien rahoituksella on Suomessa toteutettu yli 20 000 hanketta vajaan viiden vuoden aikana. Hankkeiden avulla arvellaan perustetun yli 3 000 yritystä ja synnytetyn tai säilytetyn lähes 35 000 työpaikkaa.

Vuoden 1998 loppuun mennessä hankkeisiin käytettiin yhteensä lähes 17 miljardia markkaa. Siitä 3,6 miljardia markkaa saatiin EU:n rakennerahastoista.

  Palkkatyöläinen 3.4.2001 nro 3/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 3/2001

Etusivulle 3/2001

minu.jpg (764 bytes) Pääkirjoitus

minu.jpg (764 bytes) Teema
   Pienet työpaikat

minu.jpg (764 bytes) Kolumnit ja pakina

minu.jpg (764 bytes) Ajankohtaista

minu.jpg (764 bytes) Tilastot

minu.jpg (764 bytes) Liittouutiset

minu.jpg (764 bytes) Ulkomailta

minu.jpg (764 bytes) Ymmällä

EU-rahaa hankkeisiin