Ymmällä
EU-rahaa
hankkeisiin
Rahaa
tasa-arvoon
Saamisina 35 000 työpaikkaa
 Mikäli paperisota ei
pelota ja idea sopii Euroopan unionin vuosille 2000—2006 asettamiin tavoitteisiin,
projektille kannattaa hakea EU:n rahoitusta. Tukea voivat hakea yksityishenkilöt,
yritykset ja yhteisöt.
Liikkellä kannattaa olla ajoissa.
Rahoituspäätös saattaa kestää puolisenkin vuotta siitä, kun tavoitteet on
julkistettu ja ohjelmien rahoitus on pantu haettavaksi.
Parhaimmillaan hankkeilla on luotu
uusia käytäntöjä ja synnytetty yhteistyötä yli jäsenmaiden rajojen. Yleensä
projektissa mukana olleet ovat saaneet paitsi uusia kokemuksia myös uuden
yhteysverkoston.
Monia väyliä
EU:n neljä rakennerahastoa ohjaavat
varojaan tavoiteohjelmien ja ns. yhteisöaloitteiden kautta erilaisiin hankkeisiin.
Tälle kaudelle tavoiteohjelmiksi on
valittu kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen (tavoiteohjelma 1),
rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden tukeminen (tavoiteohjelma 2) sekä
koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa tukevat toimet (tavoiteohjelma 3).
Yhteisöaloitteita ovat rajat
ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö (Interreg III), kriisiin
joutuneiden kaupunkien ja lähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen (Urban),
maaseudun kehittäminen (Leader+) sekä valtioiden välinen yhteistyö kaikenlaisen
syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi työmarkkinoille pääsyssä (Equal). Etenkin
viimemainitusta oli vielä maaliskuussa runsaasti hankevaroja jakamatta.
Omaakin rahaa oltava
Etusija on hankkeilla, joissa on mukana
osallistujia useasta jäsenmaasta. Mitä paremmin hankkeessa hankittava kokemus, sovellus
tai käytäntö on hyödynnettävissä muissakin jäsenmaissa, sitä paremmat
mahdollisuudet hankkeella on saada EU-tukea.
EU maksaa hankkeiden kustannuksista
korkeintaan puolet, joten rahoitusta on hankkittava myös omasta takaa. Työvoima- ja
elinkeinokeskukset, ministeriöt ja maakuntien liitot rahoittavat joitakin hankkeita.
Niiltä saa myös tietoa muista rahoituskanavista, mm. tutkimuslaitoksista ja
yrityksistä.
Huolellisuus kannattaa
EU-hankkeissa kannattaa noudattaa
huolellisuutta. Mitä tarkemmin täytetty hakemuspaperi, sitä paremmat mahdollisuudet
onnistua. Huonosti tai vajaasti täytetyt hakemukset eivät pääse edes
loppukierrokselle, pahimmillaan jonkin ohjelman hakemuksista 45 prosenttia on päätynyt
roskiin.
Perussääntö on, että mitään ei
kannata laskea arvioitsijan yleissivistyksen tai hyvän tahdon varaan. Toinen sääntö on
se, että maltti on valttia, sillä koulutetut arvioitsijat haistavat jo kaukaa, jos
hankkeella yritetään rahastaa.
Hyödyt esiin
Sitä varmemmalla pohjalla hakemus on,
mitä vakuuttavimmin perustelee hankkeen tarpeellisuuden. Alueen työttömyystilastot,
tiedot koulutustasosta, yhteistyökumppanien valmiudet projektiin, hankkeen alustava
aikataulu, väliraportointipäivät ja hankkeen tavoitteet kannattaa kirjata
mahdollisimman tarkasti mukaan.
Rahoituspäätöksiä tehtäessä on
arvostettu sitä, että hankkeiden myötä syntyy työpaikkoja, alueellisia verkostoja
sekä sitä, että projekti aloittaa jonkin käytännön, joka jatkuu rahoituksen
loputtuakin. Myös koulutustason nousu, myönteiset vaikutukset ympäristöön ja
elämänlaatuun painavat vaa’assa.
Rahaa
tasa-arvoon
Tasa-arvohankkeisiin ohjataan kaudella
2000—2006 merkittävästi varoja. Suomessa tuetaan mm. hankkeita, joilla:
 |
vähennetään
koulutuksen keskeyttämistä |
|
edistetään
perinteistä poikkeavia ura- ja koulutusvalintoja |
|
tuetaan
elinikäistä oppimista |
|
edistetään
ammatillista liikkuvuutta |
|
organisoidaan
työtä joustavammaksi |
|
tehdään
informaatioteknolgia tutummaksi työntekijöille. |
Aiemmin Euroopan sosiaalirahasto
rahoitti NOW-projekteja (New Oppurtuneis for Women — uusia mahdollisuuksia naisille).
Niillä parannettiin naisten työmahdollisuuksia, mm. kouluttamalla naisia miesvaltaisille
teollisuuden aloille. NOW-hankkeiden tuloksia Taloudellisen Tiedotustoimiston sivuilla http://www.tat.fi/fi/index2.htm
Saamisina
35 000 työpaikkaa
Yksinomaan EU:n alueellisten tavoiteohjelmien
rahoituksella on Suomessa toteutettu yli 20 000 hanketta vajaan viiden vuoden aikana.
Hankkeiden avulla arvellaan perustetun yli 3 000 yritystä ja synnytetyn tai säilytetyn
lähes 35 000 työpaikkaa.
Vuoden 1998 loppuun mennessä
hankkeisiin käytettiin yhteensä lähes 17 miljardia markkaa. Siitä 3,6 miljardia
markkaa saatiin EU:n rakennerahastoista.
Palkkatyöläinen 3.4.2001 nro 3/01 |
