Teema
Työpaikoilla
ollaan pienissä porukoissa
Tilastokuvio
 Työpaikkojen koko on
Suomessa pienentynyt lujaa vauhtia. Edunvalvonta menee entistä kimuraisemmaksi, kun
yhteyksiä pitäisi pystyä pitämään muutaman hengen työpaikoille.
Tilastokeskuksen yritys- ja
toimipaikkarekisterissä oli vuonna 1999 kaikkiaan 220 000 yksityisen sektorin yritystä.
Niillä oli yhteensä 244 000 toimipaikkaa ja niissä 1,2 miljoonaa työntekijää.
Näistä toimipaikoista vain runsaat
600 on sellaisia, joilla työskentelee enemmän kuin 200 ihmistä eikä yli 50 ihmisen
toimipaikkojakaan ole yhteensä kuin 3 400.
Pieniä alle 5 hengen toimipaikkoja on
sen sijaan yli 200 000 ja niillä työskentelee 244 000 ihmistä. Valtaosa niistä on
sellaisia, joilla työskentelee vain yksinäinen yrittäjä. Yli 200 hengen työpaikoilla
tekee töitä vain hieman suurempi joukko.
Erityisen yksinäistä puuhaa on
autojen kuljettaminen, mutta myös kuppilan pitäminen, siivoaminen ja monet terveys- ja
sosiaalipalvelut.
Pieniä työpaikkoja on
kaikilla aloilla
Pienet 5—20 hengen työpaikat ovat
tavallista yleisempiä rakennusalalla, kaupan piirissä, hotelli- ja ravintola-alalla
sekä kaikenlaisissa kiinteistöpalveluissa. Pieniä ovat yleensä autokorjaamotkin.
Teollisuudessa vajaa puolet väestä
tekee töitä yli 200 hengen työpaikoilla. Mutta teollisuudessakin on paljon pieniä
työpaikkoja. Vaikka työpaikkojen koko on yleensä viime vuosina pienentynyt, kovaa
vauhtia kasvanut kännykkäteollisuuus sijoittuu selvästi suurten työpaikkojen kastiin.
Julkisellakin sektorilla on runsaasti
pieniä työpaikkoja, vaikka tilanne siellä on edunvalvontamielessä parempi.
– Ne ovat monta kertaa osa jotakin
isompaa kokonaisuutta, jossa jo on luottamusmieskin olemassa, kertoo SAK:n
tutkimussihteeri Jyrki Helin.
Pienestä paikasta ei luottoa
löydy
SAK:n järjestötutkimus vuodelta 1998
antaa samanlaista kuvaa. Monien liittojen kohdalla alle 20 hengen työpaikat muodostavat
yli 90 % kaikista työpaikoista. Kaikista SAK:laisista vajaa puolet työskentelee alle 30
hengen ja neljännes alle 10 hengen työpaikoilla.
Uusi Palvelualan ammattiliitto PAM on
todellinen pienten työpaikkojen keskittymä, sillä SAK:laisten liittojen 119 000
tällaisesta työpaikasta yli puolet on vanhan Liikealan ammattiliiton alalla. Seuraavana
tulee myös PAM:iin liittynyt HRHL. Niillä on myös suhteellisesti eniten määrä- ja
osa-aikaisia työntekijöitä.
Järjestötutkimuksen mukaan yli
puolella alle 30 hengen työpaikoista ei ole luottamusmiestä. Tilanne heikkenee, mitä
pienempiin työpaikkoihin mennään. Silti kaikki työntekijät voivat kuulua
ammattiliittoon, luottamusmieheksi vain kukaan ei ole ruvennut.
– Pienillä työpaikoilla omistaja
on monesti itse mukana töissä ja edusmiehenä joutuu sosiaalisesti rankkoihin
tilanteisiin, sanoo Helin.
Joku yhteys rakennetaan
Paikallista sopimista tutkittaessa on
kuitenkin selvinnyt, että pienten työpaikkojen joukko on kirjavaa.
– Niiden joukosta löytyi sekä
parhaat että pahimmat esimerkit, kuvailee Helin.
Osasyy pienten työpaikkojen
lisääntymiseen on se, että yritykset ovat ulkoistaneet vanhoja omia toimiaan. Pitkän
ketjun päässä voi olla pieni yritys, jossa heilutaan lujaa, kun päämies tekee pienen
liikkeen. Joustot on siirretty sinne ja tessin minimiehtojenkin toteutuminen vaatisi
tiukkaa työtä.
Pohjoismainen ay-liike on perustanut
toimintansa siihen, että se on läsnä työpaikoilla luottamusmiehen kautta. Nyt
sellainen puuttuu monelta pieneltä työpaikalta. Lisäksi nykyisistä SAK:laisista
luottamusmiehistä puolet on jäämässä pois työelämästä tämän vuosikymmenen
aikana.
Silti Helin uskoo tilanteen parantuvan.
Ongelma on ymmärretty ja liitot haluavat tehdä asialle paljonkin.
– Jos puhutaan asiasta viiden
vuoden päästä, niin luulen, että verkosto on tiuhempi kuin nyt. Voi olla, että
siellä ei ole luottamusmiestä mutta siellä on yhdyshenkilö tai jotain muuta vastaavaa,
sanoo Helin.
Heikki Lehtinen
Pieniin
työpaikkoihin etenkin palvelualoilla liittyy monesti myös
osa- ja määräaikaiset työt ja ihmisten liikkuminen työpaikasta
toiseen ja alaltakin toiselle.
Palkkatyöläinen
3.4.2001 nro 3/01 |
