Alkoholilla on osuutta joka
viidennessä lääkärinhoitoa vaativassa tapaturmassa, ja tällaisia tapauksia sattuu
vuodessa 12 000. Yhä useampi sairastuu alkoholisairauksiin, ja
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä noin kolmella prosentilla eläköitymisen syynä
on alkoholi. Kansaneläkelaitokselle tästä kaikesta aiheutui 1996 lisäkustannuksia 70
milj. mk.
Luvut löytyvät Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta. Tietojen takana on keskuksen
päihdetyön asiantuntijaryhmä. Ryhmä pyrkii ehkäisemään päihteiden
väärinkäyttöä koulutuksella, valistuksella sekä kehittämällä ja seuraamalla
työpaikkojen hoitoonohjausjärjestelmiä ja vaihtamalla kokemuksia pohjoismaisella
tasolla.
On huolestuttavaa huomata, että yhä useammat edellisiltana liikaa juoneet
mutta velvollisuudentuntoiset naiset yrittävät selvitä seuraavan päivän töistä
pillerin voimalla. Alkoholin ja lääkkeiden yhdistäminen ei ole hyvä juttu, sillä
myös lääkkeistä tulee helposti riippuvaiseksi, sanoo Työturvallisuuskeskuksen
asiamies Satu Kanerva.
Vieläkin pahempi juttu on, että päihteiden väärinkäyttäjien riski joutua
työtapaturman uhriksi on suurempi kuin muiden. Myös työtovereiden terveys vaarantuu,
joten päihdehaitoista joutuvat kärsimään ulkopuolisetkin.
Toistaiseksi alkoholin ja työtapaturmien välisistä yhteyksistä ei ole kovin
paljon tietoa. Uskoisin kuitenkin, että alkoholi on yksi syy muiden joukossa, tuskin
kuitenkaan suurin. Mutta epäsuorasti sen vaikutukset heijastuvat työelämään
varhaiseläkkeinä, loppuunpalamisena jne., Kanerva korostaa.
Alkoholi on merkittävä tekijä kuolemantapauksissa. Stakesin tutkija Pia Mäkelä on
väitöskirjassaan päätynyt tulokseen, jonka mukaan alkoholi on Suomessa tavalla tai
toisella osallisena 3 000 kuolemantapauksessa vuosittain.
"Timantilla" selvyys päihteistä
Työturvallisuuskeskus on ottanut käyttöön "päihdetimantin"
menetelmän, jolla selvitetään, ovatko päihdekysymykset työpaikalla hallinnassa.
Kaikki täyttävät 60 kysymystä sisältävän kyselylomakkeen, vastaukset
analysoidaan ja jatkotoimia varten laaditaan työkirjanen. Menetelmä on helposti
yhdistettävissä työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen tähtäävään
tyky-ohjelmaan. Lisätietoja saa Työturvallisuuskeskuksesta ja
"päihdeherättäjiltä", joita keskus kouluttaa työpaikoille.
Jos minulla olisi ollut "timantti", kun oli töissä eräässä isossa
rakennusyhtiössä 70-luvulla, en olisi tuntenut itseäni niin avuttomaksi. Sanotaan,
että raskas työ vaatii raskaat huvit. Eikä se koske vain rakennusalaa ja pätee nyt
yhtä lailla kuin silloinkin. Vaikkakin nykyään alkoholin suurkuluttajat pelkäävät
enemmän seurauksia eivätkä uskalla puhua ongelmastaan. He, olivatpa sitten miehiä tai
naisia, eivät joko ymmärrä tai halua ymmärtää tarvitsevansa apua. Ennen vanhaan
tärkeimpänä pidettiin ihmisten saamista laitoshoitoon, nykyään taas pyritään
ehkäisemään liikakäyttöä ennalta, Kanerva tähdentää.
Aiemmin ihmiset ajoittivat juomisensa viikonloppuihin, mutta nykyään kulttuuriin
kuuluu ottaa vähän viiniä vähän väliä. Mutta ja ongelma on juuri tämä
myös vanha viikonloppujuominen on säilyttänyt asemansa.
Herättäjiä koulutetaan
Työturvallisuuskeskus yrittää erilaisilla kampanjoilla herätellä ihmisiä
huomaamaan, mihin alkoholi ja muut päihteet voivat johtaa. Yksi tällainen oli 80-luvulla
toteutettu "Itsestään selvä"-kampanja. Nyttemmin on myös ryhdytty taas
kouluttamaan ns. päihdeherättäjiä.
EU:ssa on hyväksytty direktiivi, joka edellyttää jokaiselta jäsenmaalta oman
alkoholiohjelman laatimista. Tämä työ on Suomessa paraikaa meneillään.
Kanerva neuvoo työntekijöitä ottamaan selvää siitä, millaiset alkoholia ja
hoitoonohjausta koskevat säännöt työpaikalla on jos niitä ylipäänsä on
olemassa. Neuvo on tarkoitettu erityisesti uusille työntekijöille. Päihdeohjelmaan
voisi myös liittää huumeohjelman tietyistä eroista huolimatta
yhtäläisyyksiäkin on paljon. Jo työturvallisuuslaissa on tiettyjä ehtoja, jotka
työantajan ja työntekijän tulee täyttää työympäristön turvallisuuden ja
terveellisyyden varmistamiseksi.
Ongelman tunnistaminen on tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on ehkä
kuitenkin tietää, miten ottaa asia ihmisten kanssa puheeksi. Aloitteen voi tehdä
vaikkapa työkaveri sanomalla toiselle, että tämä juo hänen mielestään liikaa.
Tarkoitus ei ole saada ihmisiä lopettamaan juomista kokonaan, vaan puuttua asiaan ennen
kuin kulutus kasvaa ylettömäksi. Aivan tavatonta ei ole sekään, että alkoholin
väärinkäyttäjä joutuu työpaikallaan kiusatuksi, Satu Kanerva varoittaa.
Ingegerd Ekstrand