Tiedot käyvät ilmi SAK:n suuresta jäsentutkimuksesta, joka tehtiin talvella 2000 ja johon vastasi lähes 10 000 SAK:laista. Suunnittelija Marja Erkkilä on kirjoittanut tutkimuksen pohjalta Erilaisuus arjessa nimisen raportin SAK:laisista miehistä ja naisista. Raportti vahvistaa sen, että työmarkkinoilla sukupuolten asema muuttuu hitaasti. Valtaosa naisista tekee edelleen naisten töitä ja miehistä miesten töitä. SAK:laisista vain 12 prosenttia työskentelee tehtävissä, joita tekevät sekä naiset että miehet.

Palkkaero kasvanut

SAK:laiset naiset ansaitsevat noin 77 prosenttia miesten ansioista. Siinä missä mies ansaitsee keskimäärin 11 064 markkaa kuukaudessa, kilahtaa naisten tilipussiin vain 8 559 markkaa. Palkkaero on osoittautunut sitkeäksi, sillä korkeampi koulutuskaan ei takaa naisille yhtä suurta palkkaa kuin ammatillista koulutusta vailla olevilla miehillä on.

Marja Erkkilän mukaan palkkaeron taustalta löytyy jako naisten ja miesten töihin. Koulutetuimmat naiset työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita SAK:laisia aloja matalammat. Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeimmat ja erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä.

– Naisille tyypillisissä palvelutehtävissä tuottavuutta ei myöskään voida mitata samalla tavalla kuin miesten ammateissa, Erkkilä huomauttaa.

Toistotyö lisääntyy

Marja Erkkilä sanoo, että jako hyvin palkattuun ja vakituisessa työsuhteessa olevaan ydintyövoimaan ja epävarmoissa työsuhteissa sinnittelevään matalapalkkaiseen marginaalityövoimaan on vahvistumassa.

– Näyttää siltä, että rutiininomaisia pätkätöitä tekevät SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä usein on ylioppilastutkinto ja opistokoulutus.

Jäsentutkimuksen mukaan määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet ovat SAK:laisten keskuudessa lisääntyneet viidessä vuodessa voimakkaasti. SAK:laisista naisista jo yli kolmasosa työskentelee muussa kuin kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Miehistä pätkätöitä tekee 19 prosenttia.

SAK:laisten naisten työhön liittyy yhden ja saman työvaiheen toistamista yhä uudelleen selvästi enemmän kuin miesten työhön. Suurimmat erot ovat teollisuudessa, jossa 47 prosenttia naisista ja 27 prosenttia miehistä tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.

– Nyt trendinä on palvelutyön pilkkominen yksinkertaisempiin osiin. Esimerkiksi myyjän työ on enää harvoin kokonaisvaltaista, vaan osa myyjistä täyttää pelkästään hyllyjä, ja osa työskentelee kassalla, Erkkilä kuvaa.

Hänen mukaansa jäsentutkimus antaa viitteitä siitä, että naisten osaaminen jää työpaikoilla käyttämättä.

– Viralliset koulutustavoitteet lähtevät siitä, että ikäluokasta 70 prosenttia suorittaa vähintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon, mutta onko tämä tavoite epäsuhteessa työpaikoilla tehtäviin töihin, Erkkilä kysyy.

Miehet väsyvät

Miesten asema työmarkkinoilla on naisia parempi, mutta jäsentutkimuksen tulokset kielivät, että miehilläkin on töissä rankkaa. Miesten työuran raskaudesta kertoo se, että yli 55 -vuotiaista miehistä 60 prosenttia olisi valmis harkitsemaan työn teon lopettamista. Samanikäisistä naisista vain reilu kolmannes haluaisi lopettaa työskentelyn.

SAK:laisille perhe, harrastukset ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä asioita. Naisille työ on kaikissa ikäryhmissä keskeisempi elämänsisällön tuoja kuin miehille. Yli 55-vuotiaista naisista yli puolet pitää työtään erittäin tärkeänä elämässä. Saman ikäisistä miehistä samaa mieltä on vain 39 prosenttia.

– Olisiko tämä yhteydessä siihen, että naiset ovat töissään miehiä useammin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, Marja Erkkilä miettii.

Pirjo Pajunen