Sivummalla muutamat naiset leimaavat niin ikään käsin päiväystä etiketteihin. Toisessa hallissa naiset heittelevät ja nostavat käsin muovikoneesta tulevia pulloja. ehjiin ja susikappaleisiin.

Apex-mineraalivesitehtaassa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa kädet tekevät työvaiheita, joita koneet hoitavat Euroopassa.

Tehtaan käsityöläiselle maksetaan kuukausipalkkaa saman verran kuin suomalainen ammattimies laskuttaa tuntityöstä.

Kahdessa kahdeksan tunnin työvuorossa etikettejä liimaava Eyrialem Abera kertoo ansaitsevansa 250 Etiopian birriä, hieman yli 33 euroa, kuussa.

Palkkaansa Abera pitää ainakin toimitusjohtajan silmien alla siedettävänä, koska vaihtoehtona olisi kuulema työttömyys ja rahattomuus. Ilman toimitusjohtajaa ei tehtaalle olisi ollut pääsyä.

– Palkkatyötä on tosi vähän tarjolla, jos ei ole korkeasti koulutettu. Koulutus vaatii taas rahaa, jota ei kerry säästöön, koska kaikki menee asumiseen, ruokaan ja energiaan.

YK:n arvion mukaan noin neljän miljoonan asukkaan Addis Abebassa ainakin 40 pros. työikäisistä miehistä ja naisista on vailla työtä. Alityöllistyneitä, vähemmän kuin 40 tuntia viikossa työskenteleviä on kolme neljästä koko maassa.

Naisten työttömyyttä pehmentävät kotityöt. Sen sijaan esim. Addis Abeban kadut ovat mustanaan aikaansa tappavia miehiä, joista moni yrittää kaupustella edes jotakin tai kerjää.

Teollisuus tuo toimeentulon vain muutamalle prosentille työvoimasta. Etiopian kansantulosta teollisuuden osuus on vain 10 pros., kun koko Afrikassa osuus on yli 30 pros.

Vesipullottamon omistaja Ermyas Amelga, vakuuttaa että hänen maksamat palkat kestävät kyllä vertailun.

– Tällä paikalla toimi valtion ruokaöljy-yritys. Se maksoi vain 150 birrin minimipalkkaa suurelle osalle työntekijöistään, vaikka monet olivat työskennelleet tehtaassa vuosikymmeniä.

Amelga sanoi irti parisataa kannattamattoman ruokaöljytehtaan työntekijää ja otti tilalle tuplaten uusia työntekijöitä.

Omistaja ei kiistä sitä, että teollisuudessa vallitsee työnantajan markkinat.

– Kun valitsin tekijöitä, niin heitä riitti silmän kantamattomiin portin ulkopuolella. Palkkasin 450 työntekijää, suunnilleen puolet naisia ja miehiä. Miehet vastaavat pääosin kuljetuksista ja jakelusta.

Tyhjien pullojen lastin tuova kuljettaja Ashenar Girma sanoo palkkansa olevan noin 300 birriä. Apexin palkkahaitariksi ilmenee 250—3 000 birriä. Korkeinta kuukausipalkkaa saavat koulutetut asiantuntijat kuten kemisti ja juristi, joista on pulaa.

Ay-liike vaatii despootteja kuriin

Etiopian ammattiliiton CETU:n (Confederation of Ethiopian Trade Union) mukaan työnantajien joukossa on despootteja, jotka eivät piittaa työntekijöiden oikeuksista. Liiton mukaan palkkoja poljetaan ja työläisiä sanotaan irti mielivaltaisesti.

Puheenjohtaja Amare Alemayehun mukaan CETU on vedonnut toistaiseksi turhaan hallitukseen, jotta se laatisi työntekijöiden asemaa parantavia uudistuksia. Alkuvuodesta Alemayehu varoitti tulevista mielenosoituksista ja lakoista, ellei eräiden työnantajien mielivaltaa saada kuriin.

Kymmenen viime vuoden ajan Etiopiaa johtanut Meles Zenawin hallitus on yrittänyt kohentaa maan taloutta osin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ohjauksella kohti markkinataloutta.

Melesin edeltäjä, diktaattori Mengistu toteutti verisesti vuodet 1974—90 keskitettyä valtiojohtoista marxilaista mallia mutta pakeni Zimbabween 1991.

Etiopia on maailman köyhimpiä maita: bruttokansantuote asukasta kohden on vain sata dollaria, noin 110 euroa.

Silti kansantulo on kasvanut viime vuosina, ensi kerran yli 20 vuoteen. Kuitenkin ulkomaailman silmissä järjetön rajasota Eritrean kanssa vuosina 1998—2000 kulutti rahaa aseisiin. Nyt rajalla on aselepo jota valvoo YK mutta sota voi puhjeta uudestaan.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää yhä puolet 65 miljoonasta asukkaasta. Kuusi miljoonaa ihmistä tarvitsisi ruoka-apua tänä vuonna, viime vuoden luku oli 10 miljoonaa.

Väestöstä yli 80 pros. yrittää tulla toimeen maissin, teffin, viljelyllä, karjanhoidolla ja paimentamalla.

Maan suurimman vientituotteen, kahvin maailmanmarkkinahinnan lasku on vähentänyt vientituloja, joita kertyy myös karjasta ja nahoista sekä vuodista.

Laiton vienti on ongelma. Pimeitä tuloja kertyy karjasta, nahoista ja varsinkin kuivatetuista khatista, jota pidetään huumeena Suomessa, mutta ei Etiopiassa eikä sen lähialueilla.

Vesibisnes on myös kasvavan kiinnostuksen kohteena, sillä puhtaan veden piirissä on vain neljännes etiopialaisista. Kun kaivovettä ei ole tai ei saada aikaiseksi, niin liikemiehet tarjoavat tilalle kauppavettä.

Sinistä kultaa Suomen tuella

Amharan maakunnassa Etiopian suurimman järven Tanan seutuvilla on kuitenkin porattu, kaivettu ja pumpattu juomakelpoista sinistä kultaa myös suomalaisten veromarkkojen turvin.

Vuodesta 1994 Suomen kehitysavun tuella on Uudenmaan ja Länsi-Suomen läänin kokoisella alueella parannettu maaseudun vesihuoltoa ja hygieniaa 8,4 miljoonalla eurolla.

Finnconsult-yhtiön vesi-insinööri Arto Suominen on vetänyt paikan päällä kolme viime vuotta hanketta.

– Etiopian hallinnon ja satojen paikallisten asukkaiden kanssa yhteistyössä toteutetun hankkeen avulla jo puoli miljoonaa amharalaista saa puhdasta, turvallista vettä.

Kaivoja, pumppuja ja käymälöitä rakentavaa ja niiden käyttöä opettavaa ja terveyskasvatusta jakavaa hanketta on tarkoitus jatkaa niin, että tulevaisuudessa toiset puoli miljoonaa amharalaista saa vesiruukkuihinsa sinistä kultaa.

Esa Aallas
Addis Abeba