htä varmasti kuin käki kuuluttaa kesän alkua, yhtä varmasti tietää tulokierroksen olevan ovella, kun rahaministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki ilmestyy julkisuuteen kukkumaan malttia palkkapöytään.

Kun Hetemäelle näkyy kukunnastaan tulleen jo maneeri, hän saisi siihen vaihtelua oikaisemalla kurkkunsa myös silloin, kun osingot, optiot ja huippuherrojen palkankorotukset tulevat maksuun. Tänäkin vuonna tähän olisi ollut oiva tilaisuus pari kuukautta sitten firmojen tilinpäätössesonkina.

Hetemäki on ajan hermolla kyllä sikäli, että lämmittelyyn ensi vuoden tulokierrokselle tässä kuussa lähdetään.

Sekä SAK:n että STTK:n korkein päätösvalta on koolla 21. viikolla ja velvoittaa mitä ilmeisimmin selvittämään, onko laajaa tulosopua mahdollista jatkaa myös ensi vuonna.

Lauri Ihalainen kuvasi sopimuspuheita kuukausi sitten Palkkatyöläisessä huutokaupaksi, josta ei tupoa synny. Muutama päivä sitten hän toisti kantansa Demarissa.

SAK:n puheenjohtajan valistunut arvio osoittaa, miten levällään tulopolitiikan palikat vielä ovat. Sama käsitys on vahvistunut myös keskusjärjestön ja sen liittojen neuvonpidossa seuraavasta sopimuksesta.

Erilaisia paineita tulevalle kierrokselle on viritelty niin runsaasti, ettei niitä hevin samaan tupopönttöön tungeta, saatikka, että se tunnettu pillikin vielä ennen loppusyksyä viheltäisi.

Ainakin julkisuudella mitaten verestä verta riveihin on haalittu enimmäkseen perinteisin ja sovinnaisinkin keinoin. Poikkeuksen kaavasta tekee Rakennusliitto, joka viime kuun lopulla pyöräytti käyntiin klubikampanjansa.

Tämän vuoden kestävä tempaus rakentuu työmarkkinapiireissä perinteisen tupakan, pilliklubin ja vielä perinteisemmän klubiaskin varaan.

Voi tietysti olla, että ay-jäsenyyden tarjonta tupakkaan kytkettynä potkaisee jossain kohtaa kampanjaa takaisin tai vanha, jo ajat sitten myynnistä poistettu pilli ei nuorimpiin ehkä kolahda.