Ay-liikkeen kampanjoinnin ongelmana on liikkeen hajanaisuus. Maassa on historian peruja kaikkiaan kolme keskusjärjestöä: vähän yli kymmenen vuoden takaisen itsenäisyysliikkeen pohjalle syntynyt keskusjärjestö LWU, vanhaan ay-liikkeeseen nojaava keskusjärjestö LTUC ja kristillinen keskusjärjestö CUW. Niissä on yhteensä vain vähän yli 200 000 jäsentä. Järjestäytymisasteeksi arvioidaan 15 pros. noin 3,5 miljoonan asukkaan maassa.

Työttömyys, alhaiset palkat ja vähäinen koulutus ovat LWU:n varapuheenjohtajan Petras Grebliauskasin mielestä ay-liikkeen suurimmat haasteet. Työntekijöiden keskipalkka on tällä hetkellä noin 1,3 euroa tunnissa ja lakiin perustuva minimipalkka noin 90 euroa kuukaudessa.

– On selvää, että ostovoimaa ei ole, elleivät palkat nouse, sanoo Grebliauskas. Kansantuotteen kasvu on 1990-luvun puolivälin hyvien vuosien jälkeen hidastunut. Ilman EU-neuvottelujakin Liettuan olisi pitänyt uudistaa talouttaan, jatkaa hän.

– Lisäksi uuden teknologian käyttöön otossa on vaikeuksia, työvoima kun ei ole tarpeeksi koulutettua. Työttömyys on virallisten tilastojen mukaan 12 pros., tosiasiassa jopa 16. Harmailla markkinoilla on kaiketi noin 30 pros. työvoimasta, luettelee Grebliauskas tunnuslukuja.

Liettuan parlamentissa on parhaillaan esillä työlakien uudistaminen. Valtapuolueet, sosiaaliliberaalit ja sosialidemokraatit haluavat purkaa työehtoja. Ay-liikkeen mielestä ne ovat elinkeinoelämän asialla, mutta hajanainen liike on puolustustaistelussaan melko hampaaton.

Baltit yhdessä maataloustukien puolesta

Liettuan maataloustyöntekijäin liiton puheenjohtaja Alfonsas Gedgaudas on pahoillaan hakijamaiden maataloudelle ehdotetusta kymmenen vuoden siirtymäajasta ja siitä, että hakijat saisivat vain neljäsosan varsinaisten jäsenmaiden tuesta.

Latvialaisen ja virolaisen kollegansa kanssa hän on toimittanut EU:n maatalouskomissaari Franz Fischlerille kirjelmän, jossa he selvittävät, että maataloustuki on olennaisen tärkeä Baltian maiden maataloustyöntekijöille. Pitkä siirtymäaika vähentäisi alan työvoimaa ja romahduttaisi jäljellä jäävien elinolosuhteet.

– Maatalouskomissaari ei luvannut muutosta EU:n ehdotukseen. Jäsenyyden toteutumisen jälkeen voidaan hänen mielestään tilannetta korjata erilaisilla alueellisillakin tukimuodoilla, kertoo Gedgaudas.

Kaikkiaan Liettuan maaseudulla elää noin miljoona ihmistä. Heistä 300 000 on pienviljelijöitä, joilla on peltoa pari kolme hehtaaria ja mahdollisesti joitain sivutuloja. Heidän tilanteensa on kaikkein vaikein, sanoo liittojohtaja.

– Ihmiset täällä ovat maatalouskysymyksissä hyvin aktiivisia. Kun me järjestimme tiedotustilaisuuden EU:n ehdotuksista, siihen osallistui yli 17 000 kuulijaa. Myös kursseillamme eri puolilla Liettuaa on ollut tuhansia ihmisiä, kertoo Gedgaudas.

– Liettuan naiset elävät keskimäärin 76-vuotiaiksi ja miehet kymmenen vuotta vähemmän, mutta kuolema kohtaa maaseudun ihmiset jo viisi kuusi vuotta aikaisemmin. Yleisesti arvellaan, että se johtuu neuvostoajan ympäristön laiminlyönneistä. Asian korjaaminen on yksi liiton edunvalvontakysymyksiä, lisää puheenjohtaja.

Liettualaiset tulevat aina takaisin

Liettuan taipuminen EU:hun ei selity pelkästään taloudella. Maa on historian kulussa kokenut Puolan, tsaarin Venäjän, Saksan ja Neuvostoliiton miehitykset. Uusi itsenäisyys saavutettiin vasta 1990. Vaikeina aikoina Liettuasta on lähdetty muualle. Mutta historia on myös yhdistänyt.

Toisin kuin Latviassa ja Virossa, Liettuassa ei ole suurta kielellistä tai etnistä vähemmistöä. Valtaosa liettualaisista on roomalaiskatolilaisia, kuten puolalaisetkin.

– Ja melkein yhtä uskonnollisia, sanoo LWU:n integraatiosihteeri Kristina Krupaviciene.

Puhuttaessa muuttohalukkuudesta muihin EU-maihin Krupaviciene kertoo, että nuorista jo noin 200 000 on lähtenyt.

– He ovat menneet Espanjaan ja Portugaliin maataloustöihin, niitähän voivat kielitaidottomatkin tehdä. Aika paljon on myös muutettu Ruotsiin, sieltä saa helposti työkutsun, kertoo Kristina Krupaviciene.

– Liettualaiset ovat erikoisia. Monet ovat lähteneet, mutta tulevat aina takasin.

Hilkka Jukarainen
Vilna – Riika