
Omaishoivaoikeudelle
sosiaalinen tilaus
Hoivaoikeus
vireillä Britanniassa
Yhä useampi
työntekijä kamppailee kiivastahtisen työn ja vanhentuvien vanhempien hoitopaineiden
välisessä väkevässä ristiaallokossa. Kun ikääntyneen isän tai äidin kunto
heikkenee huomattavasti, työntekijä on tukalassa tilanteessa, sillä hänellä ei ole
oikeutta hoivavapaaseen kuten pienten lasten vanhemmilla. Reivaaminen vaatii apua.
Väestön vanhenemisen, eläkepommin ja hoivakuorman
räjähtämisen kauhistelussa on jotain syvästi farisealaista, ellemme ole valmiit
nykyistä radikaalimpiin ratkaisuihin, sanoo Stakesin, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
ja kehittämiskeskuksen ylijohtaja Matti Heikkilä.
Kun professori Heikkilä toimi 200203 valtioneuvoston kutsumana kansallisena
sosiaalialan selvityshenkilönä, hänen työryhmänsä esitti lakisääteisen hoitovapaan
mallin luomista vanhusten omaishoivaan. Kumma kyllä asia ei ole edennyt piiruakaan sen
jälkeen. Olisi luotava lainsäädäntö, joka soisi työntekijälle oikeuden
pidempiaikaiseen lyhennettyyn työaikaan tai oikeuden jäädä määräajaksi pois
työstä.
Matti Heikkilän mukaan on olemassa ainakin kolmentyyppisiä tilanteita, jolloin
huonokuntoisen kotonaan asuvan vanhuksen läheinen voisi ottaa hoivavapaata. Ensinnäkin:
ennakoimaton sairastuminen tai tapaturma, jolloin vanhus ei enää entisin järjestelyin
selviä kotona.
Merkittävä joukko niin naisia kuin miehiä haluaisi siirtyä lyhennettyyn
työaikaan voidakseen osallistua vanhempiensa tai lähisukulaistensa hoitamiseen. Monet
työelämän kuluttamat keski-ikäiset ihmiset saattavat olla valmiit tinkimään
urastaan, jopa toimeentulostaan ja mukavuudestaankin vanhempiensa viimeisten vuosien
hyvinvoinnin hyväksi.
Valtio tasaamaan hoitokorvauksia
Heikkilä ei halua palauttaa naisia hellan ääreen. Eikä hänellä ole halua murskata
pohjoismaisen lainsäädännön hoitovastuuperiaatetta, jonka mukaan julkisella vallalla
on muodollisesti ensisijainen vastuu sairaiden ihmisten hoidosta.
Kuolevan omaisen saattohoito olisi kolmas tilanne. Lähiomaisella tulisi silloin
olla oikeus jäädä määräajaksi pois työstä. Tällöin hoivavapaa olisi monasti
melko lyhyt. Vastaavanlainen hoivavapaatilanne olisi toipuminen isosta leikkauksesta.
Koska tällaiset asiat eivät yleensä tule aivan yllättäen, niihin voisi varautua
työpaikoilla sijais- tai muin järjestelyin.
Korvauksen tulisi Heikkilän mielestä tulla valtion tai Kelan kirstusta. Silloin
työntekijä ei joutuisi omaishoitajan tavoin kunnan hyväntekeväisyyden tai
kunnallistalouksien eriarvoistavien suhdanteiden armoille.
Työntekijän hoivavapaa keventäisi kuntien ja valtion kustannuskuormaa ainakin
vähän. Julkisten hoitopalvelujen määrää voitaisiin ainakin vähän vähentää tai
myöhentää.
"Ei voisi olla ilmoitusasia"
Matti Heikkilän mukaan työntekijän hoivavapaassa ei varmaankaan ole edellytyksiä
menetetyn palkkatulon täydellisen korvaamiseen.
Koska uusi hoivavapaa saattaisi aiheuttaa joissain tapauksia pulmia yrityksissä
ja työpaikoilla, sen ei tulisi olla ilmoitukseen perustuva oikeus. Varsinkin
pidempiaikaisesta järjestelystä olisi sovittava työnantajan kanssa samaan tapaan kuin
vuorotteluvapaalle siirtymisestä.
Työsopimuslain muuttaminen on kolmikanta-asia. Jos SAK tai joku muu järjestö
ottaisi hoivavapaan ohjelmaansa, se olisi merkittävä askel.
Uusi hoivavapaa saattaisi pitää ihmiset kokonaisuudessaan pidempään
työelämässä ja hillitsisi pakoa eläkkeelle. Tämähän on myös istuvan hallituksen
yksi keskeisimmistä tavoitteista.
Kun siirrymme entistä enemmän hoivayhteiskuntaan, se johtanee uudenlaisiin
korvaus- ja tulonsiirtoratkaisuihin. Hoivavapaa-asiaa pitäisi pitää mediassa esillä,
koska senkaltainen ratkaisu tulee ennemmin tai myöhemmin. Se on selvä. Eihän tässä
ole mitään poliittisia intohimoja.
Veikko Tarvainen
Hoivaoikeus vireillä Britanniassa
Britanniassa
pienten lasten vanhemmat saivat vuosi sitten oikeuden osa-aikatyöhön tai muihin työajan
joustoihin. Nyt on suunnitelmissa laajentaa oikeus myös työntekijöille, jotka on ovat
vastuussa iäkkäiden vanhempiensa hoidosta.
Vuoden tilinpäätös joustoista alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmille on ollut
erittäin hyvä. Työnantajat vastustivat hanketta kynsin hampain väittämällä, että
se tuhoaisi työelämän ja lisäisi kohtuuttomasti kustannuksia varsinkin
pienyrityksille.
Blairin hallitus teki sen myönnytyksen, että salli yritysten evätä
anomuksia, jos siihen olisi hyvät syyt. Ammattiliitot nostivat siitä metelin ja
epäilivät, että koko uudistus menisi harakoille.
Molemmat ovat olleet väärässä. Tutkimuksen mukaan yritykset ovat ottaneet
uudistuksen hyvin vastaan. Suurimpaan osaan anomuksia on suostuttu mukisematta.
Joustavampien työaikojen on todettu hyödyttävän molempia osapuolia ja
kaupanpäällisiksi yhteiskuntaa.
Pyyntöihin suostuneet yritykset raportoivat tuottavuuden ja työmoraalin huomattavasta
kohennuksesta. Työntekijöiden sairastelu on vähentynyt ja heidän lojaalisuutensa
työnantajaa kohtaan lisääntynyt. Joustavaa työelämää lupaava työnantaja värvää
myös helpommin mieleisiään uusia työntekijöitä, tutkimus kertoo.
Miehet mukaan lisäoikeuksin
Vakavasta työvoimapulasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta lamaannuksesta pian
kärsivää yhteiskuntaa joustava työelämä hyödyttää, koska se helpottaa varsinkin
naisten työtä kodin ulkopuolella.
Mutta toistaiseksi anomukset joustavasta työajasta ovat tulleet naisilta. Tutkimus
kertoo, että miehet eivät vieläkään oikein uskalla anoa joustoja, koska pelkäävät
niiden uhkaavan uraansa.
Ministeri Patricia Hewitt harkitsee nyt lisäoikeuksia, jotka annettaisi vain
miehille: isyysloman pidentämistä jne. Jos vain toinen vanhemmista saada oikeudet, ne
siirretään yleensä aina naisille. Britanniassa on havaittu, että syntyvyys ei ole
laskenut Norjassa, missä miehet kuulemma osallistuvat enemmän lasten hoitoon.
Nyt alkavat monet muutkin työntekijät vaatia joustavampia työaikoja, koska pienten
lasten vanhemmatkin niitä saavat. Jotkut yritykset ovatkin antaneet kaikille
työntekijöille samat oikeudet. Hallitus ei halua mennä lainsäädännöllä niin
pitkälle, mutta vanhempiaan hoitaville työntekijöille Patricia Hewitt haluaisi
joustavammat työajat.
Pian hallitus käy työelämän viimeisen linnakkeen, määrätyn eläkeiän kimppuun.
Vakinaisen työntekijän eläkeikä on täällä yleensä 65 vuotta, mutta Britannia
siirtyy kohta joustavaan eläkeikään. Työtä saa jatkaa ilmeisesti ilman työnantajan
lupaakin ainakin 70 ikävuoteen, ja sen jälkeenkin sopimuksella työnantajan kanssa,
kertovat ennakkotiedot.
Eeva Lennon
Lontoo
Palkkatyöläinen
5.5.2004 nro 4/04 |