– Väestön vanhenemisen, eläkepommin ja hoivakuorman räjähtämisen kauhistelussa on jotain syvästi farisealaista, ellemme ole valmiit nykyistä radikaalimpiin ratkaisuihin, sanoo Stakesin, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ylijohtaja Matti Heikkilä.

Kun professori Heikkilä toimi 2002–03 valtioneuvoston kutsumana kansallisena sosiaalialan selvityshenkilönä, hänen työryhmänsä esitti lakisääteisen hoitovapaan mallin luomista vanhusten omaishoivaan. Kumma kyllä asia ei ole edennyt piiruakaan sen jälkeen.– Olisi luotava lainsäädäntö, joka soisi työntekijälle oikeuden pidempiaikaiseen lyhennettyyn työaikaan tai oikeuden jäädä määräajaksi pois työstä.

Matti Heikkilän mukaan on olemassa ainakin kolmentyyppisiä tilanteita, jolloin huonokuntoisen kotonaan asuvan vanhuksen läheinen voisi ottaa hoivavapaata. Ensinnäkin: ennakoimaton sairastuminen tai tapaturma, jolloin vanhus ei enää entisin järjestelyin selviä kotona.

– Merkittävä joukko niin naisia kuin miehiä haluaisi siirtyä lyhennettyyn työaikaan voidakseen osallistua vanhempiensa tai lähisukulaistensa hoitamiseen. Monet työelämän kuluttamat keski-ikäiset ihmiset saattavat olla valmiit tinkimään urastaan, jopa toimeentulostaan ja mukavuudestaankin vanhempiensa viimeisten vuosien hyvinvoinnin hyväksi.

Valtio tasaamaan hoitokorvauksia

Heikkilä ei halua palauttaa naisia hellan ääreen. Eikä hänellä ole halua murskata pohjoismaisen lainsäädännön hoitovastuuperiaatetta, jonka mukaan julkisella vallalla on muodollisesti ensisijainen vastuu sairaiden ihmisten hoidosta.

– Kuolevan omaisen saattohoito olisi kolmas tilanne. Lähiomaisella tulisi silloin olla oikeus jäädä määräajaksi pois työstä. Tällöin hoivavapaa olisi monasti melko lyhyt. Vastaavanlainen hoivavapaatilanne olisi toipuminen isosta leikkauksesta. Koska tällaiset asiat eivät yleensä tule aivan yllättäen, niihin voisi varautua työpaikoilla sijais- tai muin järjestelyin.

Korvauksen tulisi Heikkilän mielestä tulla valtion tai Kelan kirstusta. Silloin työntekijä ei joutuisi omaishoitajan tavoin kunnan hyväntekeväisyyden tai kunnallistalouksien eriarvoistavien suhdanteiden armoille.

– Työntekijän hoivavapaa keventäisi kuntien ja valtion kustannuskuormaa ainakin vähän. Julkisten hoitopalvelujen määrää voitaisiin ainakin vähän vähentää tai myöhentää.

"Ei voisi olla ilmoitusasia"

Matti Heikkilän mukaan työntekijän hoivavapaassa ei varmaankaan ole edellytyksiä menetetyn palkkatulon täydellisen korvaamiseen.

– Koska uusi hoivavapaa saattaisi aiheuttaa joissain tapauksia pulmia yrityksissä ja työpaikoilla, sen ei tulisi olla ilmoitukseen perustuva oikeus. Varsinkin pidempiaikaisesta järjestelystä olisi sovittava työnantajan kanssa samaan tapaan kuin vuorotteluvapaalle siirtymisestä.

– Työsopimuslain muuttaminen on kolmikanta-asia. Jos SAK tai joku muu järjestö ottaisi hoivavapaan ohjelmaansa, se olisi merkittävä askel.

– Uusi hoivavapaa saattaisi pitää ihmiset kokonaisuudessaan pidempään työelämässä ja hillitsisi pakoa eläkkeelle. Tämähän on myös istuvan hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista.

– Kun siirrymme entistä enemmän hoivayhteiskuntaan, se johtanee uudenlaisiin korvaus- ja tulonsiirtoratkaisuihin. Hoivavapaa-asiaa pitäisi pitää mediassa esillä, koska senkaltainen ratkaisu tulee ennemmin tai myöhemmin. Se on selvä. Eihän tässä ole mitään poliittisia intohimoja.

Veikko Tarvainen

Vuoden tilinpäätös joustoista alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmille on ollut erittäin hyvä. Työnantajat vastustivat hanketta kynsin hampain väittämällä, että se tuhoaisi työelämän ja lisäisi kohtuuttomasti kustannuksia varsinkin pienyrityksille.

Blairin hallitus teki sen myönnytyksen, että salli yritysten evätä anomuksia, jos siihen olisi hyvät syyt. Ammattiliitot nostivat siitä metelin ja epäilivät, että koko uudistus menisi harakoille.

Molemmat ovat olleet väärässä. Tutkimuksen mukaan yritykset ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan. Suurimpaan osaan anomuksia on suostuttu mukisematta. Joustavampien työaikojen on todettu hyödyttävän molempia osapuolia ja kaupanpäällisiksi yhteiskuntaa.

Pyyntöihin suostuneet yritykset raportoivat tuottavuuden ja työmoraalin huomattavasta kohennuksesta. Työntekijöiden sairastelu on vähentynyt ja heidän lojaalisuutensa työnantajaa kohtaan lisääntynyt. Joustavaa työelämää lupaava työnantaja värvää myös helpommin mieleisiään uusia työntekijöitä, tutkimus kertoo.

Miehet mukaan lisäoikeuksin

Vakavasta työvoimapulasta ja sen aiheuttamasta taloudellisesta lamaannuksesta pian kärsivää yhteiskuntaa joustava työelämä hyödyttää, koska se helpottaa varsinkin naisten työtä kodin ulkopuolella.

Mutta toistaiseksi anomukset joustavasta työajasta ovat tulleet naisilta. Tutkimus kertoo, että miehet eivät vieläkään oikein uskalla anoa joustoja, koska pelkäävät niiden uhkaavan uraansa.

Ministeri Patricia Hewitt harkitsee nyt lisäoikeuksia, jotka annettaisi vain miehille: isyysloman pidentämistä jne. Jos vain toinen vanhemmista saada oikeudet, ne siirretään yleensä aina naisille. Britanniassa on havaittu, että syntyvyys ei ole laskenut Norjassa, missä miehet kuulemma osallistuvat enemmän lasten hoitoon.

Nyt alkavat monet muutkin työntekijät vaatia joustavampia työaikoja, koska pienten lasten vanhemmatkin niitä saavat. Jotkut yritykset ovatkin antaneet kaikille työntekijöille samat oikeudet. Hallitus ei halua mennä lainsäädännöllä niin pitkälle, mutta vanhempiaan hoitaville työntekijöille Patricia Hewitt haluaisi joustavammat työajat.

Pian hallitus käy työelämän viimeisen linnakkeen, määrätyn eläkeiän kimppuun. Vakinaisen työntekijän eläkeikä on täällä yleensä 65 vuotta, mutta Britannia siirtyy kohta joustavaan eläkeikään. Työtä saa jatkaa ilmeisesti ilman työnantajan lupaakin ainakin 70 ikävuoteen, ja sen jälkeenkin sopimuksella työnantajan kanssa, kertovat ennakkotiedot.

Eeva Lennon
Lontoo