vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

Tupohaaveet romukoppaan?

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja ja M-real Oyj:n toimitusjohtaja Jouko M. Jaakkola totesi, että Metsäteollisuuden selkeä lähtökohta on liittokohtainen sopimuskierros. Jaakkola siis torjuu tupon jo tässä vaiheessa. Onko Jaakkolan viestin jälkeen turha enää jaaritella, tehdäänkö tupo vai ei, Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen?
Paperiliiton pj Jouko Ahonen. Foto: PATRIK LINDSTRÖM– Turhahan siitä on puhua, jos Metsäteollisuus aikoo pitäytyä kannanotossaan. Kyllä se estää tupon syntymisen, sillä metsäsektori on kuitenkin keskeinen ala. Hämmästyttää koko Jaakkolan kannanotto, kun niin selvästi sanoudutaan irti tulevasta ratkaisusta jo tässä vaiheessa.

Monina vuosina nimenomaan Paperiliittoa on maaniteltu tupoon ja saatu keskitetty ratkaisu sen myötä. Eikö metsäteollisuus enää ole kansantalouden kannalta niin keskeinen, kun se kerran voi lähteä omille teilleen?
– Aikaisemmin tupot, joihin on voinut olla vaikea saada alakohtaisista syistä Paperiliitto mukaan, ovat olleet metsäteollisuudelle edullisia. Kun tuottavuuden nousu on määritelty kansantalouden ja kaikkien alojen keskiarvon mukaan, metsäteollisuuden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä on parannettu.
– Metsäteollisuudessa työn tuottavuus on noussut huomattavasti nopeammin kuin muilla aloilla. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana metsäteollisuudessa onkin tapahtunut aikamoinen tulonsiirto pääomatulojen hyväksi ja nimenomaan tuporatkaisujen ansiosta. Tuntuu oudolta, että metsäteollisuus on nyt hylkäämässä itselleen edullisen sopimusmallin.

Paperityöntekijät olisivat siis voineet mitata ulos tupoa parempia palkankorotuksia?
– Periaatteessa olisimme voineet saada huomattavasti maltillisia tupoja korkeampia palkankorotuksia, joskaan tulosopimukset eivät ole pelkkää matematiikkaa.

Tupoissa palkankorotukset on määritelty keskimääräisen tuottavuuden mukaan. Viime aikoina työnantajat ovat alkaneet puhua siitä, että palkankorotusten pitäisi määräytyä yritysten tuottavuuden mukaan. Vieläkö "solidaarisuusmalli" kelpaa Paperiliitolle?
- Kyllä palkankorotusten määräytymiseen tarvitaan jatkossakin solidaarisuuselementtejä. Paperiliiton omassakin sopimuskentässä on myös matalapalkkatöitä, ja solidaarisuuselementtiä arvioidaan myös liittokierroksella. Tupoissa olemme ymmärtäneet metsäteollisuutta matalamman tuottavuuden aloja, halunneet kantaa kortemme kekoon ja tyytyneet oman alamme työn tuottavuutta matalampiin korotuksiin.

Eikö metsäteollisuudessa ole jaettavaa vai mitä Jaakkolan kannanotto kielii?
– Puheenvuoron hän on käyttänyt koko Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana ja siten kaikkien muidenkin firmojen puolesta. Kyllä metsäyhtiöillä jaettavaa on. Nehän ovat jakamassa ennätyssuuria osinkoja, myös M-real, vaikka tekikin tappiollisen tuloksen.

Joko Paperiliitto on päätynyt työnantajan linjoille eli liittokierrokselle?
– Emme ole miettineet asiaa vielä niin pitkälle. Meille sisältö on muotoa tärkeämpi. Tosin näyttää siltä, ettei koko tuporaamia ole syntymässä, jos metsäteollisuuden työnantajia asia ei kiinnosta.
– Päinvastaisista muistikuvista ja väitteistä huolimatta Paperiliitto on ollut mukana kaikissa tuporatkaisuissa, vaikka loppumetreillä on ollut vaikeuksia. Tuporaami on ollut kohtalaisen tiukka siitäkin johtuen, että Metsäteollisuus ry. on pilkun tarkkaan lukenut tuporaamia, mistä johtuen alakohtaisia asioita on ollut vaikea ratkoa.

Toimitusjohtaja Jaakkola viittaa Metsäteollisuus ry:n kevätkokouksessa pitämässään puheessa tupojen estäneen monia välttämättömiä työelämän uudistuksia ja paperiteollisuudessa ennen muuta alihankinnan laajentamista ja käyntiaikojen paikallista sopimista. Paperiliitolle kyseiset asiat ovat olleet lakon arvoisia. Vieläkö ovat?
– Ovat. Alihankinnan laajentamisesta on sovittu työehtosopimuksessa, ja alihankintaa on mahdollista laajentaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan. Alihankinnasta neuvotellaan paikallisesti paljon ja sopimuksiakin on jonkin verran syntynyt.
– Käyntiajoissa puhutaan joulu- ja juhannusseisokeista. Käyntiaikoja emme missään tapauksessa laske paikallisen sopimisen varaan, vaan se on työehtosopimusasia. Emme ole tyrmänneet, etteikö meillä olisi valmiutta sopia, mutta työnantajat suhtautuu hintalappupuoleen vähättelevästi, vaikka he saisivat mittavan hyödyn. Jos työnantajilla on realismia, sopimus on synnytettävissä, kunhan hinnasta sovitaan.

Jaakkolan mielestä hallitus on ay-liikkeen panttivanki suostuessaan siirtämään tuloverokevennykset syksyyn. Millaisen painon Paperiliitto näkee veroalennuksilla ostovoiman kehityksessä?
– Hämmästelen, että kritiikki verojen ja tuloratkaisun kytkemistä kohtaan tulee työnantajan suunnalta. Edellisiin tupoihin on aina liittynyt verokevennys, mikä on johtanut siihen, että yritykset ovat päässeet palkankorotuksissa halvemmalla. Käytännössä palkansaajat ovat itse maksaneet omat palkankorotuksensa. Tuntuu oudolta, että työnantajaa suosivaa mallia kritisoidaan työnantajapuolella.

Paperiliittoa ei siis tällä kertaa leimata syntipukiksi, jos tupoa ei synny?
– Työnantajapuolen lausunnot yleisemminkin osoittavat, missä syntipukit majailevat, jos keskitettyä ratkaisua ei tehdä. Työnantajathan ovat alleviivanneet, etteivät edes tule neuvottelupöytään, jossa on käsiteltävänä muutosturva.

Onko jonkinsorttinen muutosturva metsäalan neuvottelupöydässä?
On.

Palkkatyöläinen 5.5.2004 nro 4/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)