SAK:n lakimies Timo Koskisen mukaan lakiuudistuksen suurin käytännön merkitys on siinä, että se paitsi pakottaa sopimaan pelisäännöistä työpaikoilla yhdessä, myös parantaa työntekijöiden oikeusturvaa. Esimerkiksi työntekijöiden huumetestaaminen ja kameravalvonta on lisääntynyt työpaikoilla, vaikka testaamisesta ja kameravalvonnasta ei ole aiemmin säädetty laissa.

– Työpaikoilla käytännöt on nyt arvioitava uudestaan ja niitä on muutettava, jos ne eivät vastaa uutta lakia. Esimerkiksi työntekijöiden pistokoeluontoisista huumetesteistä on luovuttava, Timo Koskinen sanoo ja korostaa, että työnantajien on sakon uhalla noudatettava säädöksiä.

Uudistettu yksityisyyden suojaa työelämässä koskeva laki astui voimaan lokakuun alussa.

Laki on Euroopan mittakaavassa edistyksellinen, sillä muissa EU-maissa ei ole vielä laissa määritelty mm. työntekijöiden huumetestaamista. EU:ssa parhaillaan valmistelussa olevan tietosuojadirektiivin yhtenä pohjana käytetäänkin Suomen uutta lainsäädäntöä.

Uusi laki kieltää joukkotestaamisen

Uusien säädösten mukaan työnantaja voi pyytää työnhakijalta todistusta huumausainetestistä vain silloin kun, kun henkilö on jo valittu tehtävään. Työnhakijaa on myös etukäteen informoitava siitä, että häneltä edellytetään huumetestiä, jos hänet valitaan tehtävään. Työnhakijoiden joukkotestaaminen kielletään uudessa laissa.

Työsuhteessa oleva työntekijä on velvollinen esittämään todistuksen huumausainetestistä vain, kun on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä, tai jos työantajalla on perusteltu epäilys, että työntekijä on riippuvainen huumeista.

Timo Koskisen mukaan perusteltu epäily tarkoittaa selkeitä faktoja, joiden perusteella on hyvin todennäköistä, että työntekijä käyttää huumeita.

Uudistetun lain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yt-menettelyssä yhdessä määriteltävä ne työtehtävät, joissa toimivia voidaan edellyttää osallistumaan testiin. Säädöksissä testaamisen perusteiksi määritellään mm. erityistä tarkkuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä edellyttävät tehtävät.

Työnantaja saa avata kiireellisen työpostin

Uusien säädösten lähtökohtana on yksityisen työntekijän sähköpostin luottamuksellisuus. Työnantajalle kuuluvat, välttämättömät viestit on voitu työntekijän suostumuksella avata jo aiemminkin. Uusilla säädöksillä pyritään Timo Koskisen mukaan vastaamaan siihen, miten menetellä, jos työntekijä ei anna suostumusta työhön liittyvien sähköpostiviestien avaamiseen.

– Työnantajan on ensi tarjottava työntekijälle mahdollisuuden esimerkiksi ohjata työtehtäviin liittyvät kiireelliset sähköpostit toiselle työssä olevalle työntekijälle. Vaivattomin tapa hoitaa asia on tietenkin automaattivastaus eli toiminto, joka ilmoittaa postin lähettäjälle työntekijän poissaolosta, Koskinen sanoo.

Työnantaja ei saa avata työntekijän työhön liittyviä sähköpostiviestejä omin päin, vaan vain tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla. Avaamisesta on lisäksi laadittava kirjallinen selvitys, joka toimitetaan työntekijälle. Huumetestien tapaan myös sähköpostin osalta toimintatavoista on sovittava yt-menettelyssä.

Kameravalvonnan oltava avointa

Uudistetussa laissa kameravalvonta sallitaan työpisteissä, jos se on työntekijän turvallisuuden tai omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi välttämätöntä. Lähtökohtana on, että kameravalvonnan on oltava mahdollisimman avointa.

– Ylivalvontaa tulee välttää ja ensin onkin syytä selvittää muut valvontamenetelmät, kuten kulkureittien valvonta ja mahdollinen ovien lukitseminen, Timo Koskinen sanoo.

Kameravalvontaa ei saa käyttää työntekijöiden tarkkailuun, eikä kameroita saa asentaa työntekijöiden sosiaalitiloihin tai työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön osoitettuun työhuoneeseen. Uusien säädösten mukaan kameratallenteet on pääsääntöisesti hävitettävä heti alkuperäisen käyttötarpeen lakattua, viimeistään kuitenkin vuoden kuluttua.

Työministeriön esite uudistetusta laista pdf-muodossa löytyy osoitteesta www.mol.fi/esitteet/tietosuojaesite2004.pdf

Pirjo Pajunen