– Aluksen kölin alapuolella hitsaaja liikkuu rullilla olevan penkin avulla, mistä ohjataan kauko-ohjaimella kuljetinta ja säädellään hitsausvirtoja, kertoo Väisänen, joka työskentelee Aker Finnyardsilla Helsingissä hitsaajana ja osastonsa työsuojeluasiamiehenä. Hänet valittiin myös juuri 2. varavaltuutetuksi kaudelle 2006–07.

Mekanisointia valmisteltiin huolella sekä piirustuspöydällä että käytännössä. Väisänen koehitsasi kolmen työkaverinsa kanssa levyjä lakiasennossa usean viikon ajan hyvän toimintatavan löytämiseksi. Aker Finnyardsin Helsingin telakka on luultavasti tällä hetkellä Suomessa ainoa, jossa hitsataan laivojen pohja ulkopuolelta.

– Koneiden tulo muutti työn mielekkäämmäksi ja monipuolisemmaksi. Ja hitsaaja on edelleen isäntä talossa, se joka katkaisee koneesta virran, Väisänen hymyilee.

Myös hitsausrobotit otettiin käyttöön Helsingissä. Hyöty siitä korjataan nyt Turussa, jonne teräslohkojen tuotanto on siirtynyt. Helsingissä on enää lopputuotanto.

– Kehitimme hyviä, nykyaikaisia hitsausmenetelmiä, johon pääsääntöisesti oltiin tyytyväisiä, toteaa työsuojeluvaltuutettuna jo kahdeksan vuotta toiminut ja vastikään yksimielisesti uudeksi kaksivuotiskaudeksi valittu Mika Poikolainen.

Edellisissä vaaleissa äänoikeutettuja oli 1 400, nyt 470. Ja lisää joutuu lähtemään, asiasta tiedotetaan ennen uutta vuotta. Toimihenkilöt mukaan lukien työntekijöitä on 540, mutta kun työntekijämäärä mitoitetaan autolauttojen rakentamiseen, väkeä jää yhteensä alle 500.

Vaarat tiedostetaan paremmin

Kaksikko luotsaa meitä ympäri noin 300 metriä pitkää hallia, jossa kuivatelakka on toiminut jo 30 vuotta. Vaikka kylmyys paneekin nenän tippumaan, telkkatyöläiset eivät sentään ole säiden ja tuulten armoilla.

Kahvitauon päätyttyä halli täytyy nopeasti sinipukuisista työläisistä, joista jokaisella on keltainen kypärä tukevasti päässä. Porukka kapuaa nopeasti rakenteilla olevan aluksen kannelle. Alus on venäläisen varustamon tilaama arktinen konttilaiva. Luovutuksen on määrä tapahtua helmikuussa, jonka jälkeen lujasti jäävahvistettu alus lähtee Muurmanskiin.

Alukseen nousee myös kymmenen miehen ryhmä, joka tarkastaa turvallisuuden joka tiistai.

– Valvonta on yhteisesti sovittua, jossa työnantajan ja työntekijöiden edustajat yhdessä käyvät toteamassa laivan yleisen turvallisuustilanteen, Poikolainen sanoo.

– Jokainen on tietenkin lisäksi velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista. Työntekijät ovat nykyään tietoisempia riskeistä ja vaativat toimenpiteitä myös ottamalla suoraan yhteyttä esimiehiinsä niin kuin pitääkin.

Mitä aikaisemmin tietoja riskeistä annetaan, sitä parempi. Poikolainen nimittää sitä investoinniksi tulevaisuuteen sekä yksilön että työnantajan kannalta. Itse hän on myös tiedustellut jonkin verran ammattikouluilta, miten työsuojelu ja työympäristökysymykset saavat niille kuuluvan sijan opetussuunnitelmassa.

– Yleensä vastattiin, että turvallisuusasiat on sisällytetty mukaan opetukseen. Se ei mielestäni riitä, vaan on pohdittava erillisen turvallisuustutkinnon suorittamista jo kouluvaiheessa, mikäli turvallisuuskulttuuri halutaan ajaa hyvin sisälle jo työelämän alkuvaiheessa.

Telakan kaikilta omilta työntekijöiltä sekä alihankkijoiltamme vaaditaan ensi vuoden alusta lähtien työturvallisuus- ja tulityökorttia. Telakka kouluttaa tähän myös itse.

Hyvä työympäristö ensisijainen asia

Poikolainen korostaa, että hyvä työympäristö edellyttää perusteellista suunnittelua sen sijaan, että puutteisiin ja ongelmiin tartutaan vasta sitten, kun onnettomuus on jo tapahtunut. Työpaikoilla on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tehty useita selvityksiä, joissa on tutkittu hitsaajien työympäristöä: kaasuja, melua, ergonomiaa, ilmanlaatua.

– Meillä on mitattu tiettyjä huippuja, jolloin raja-arvot ovat ylittyneet. Syöpää aiheuttavien aineiden kohdalla ylityksiä ei ole ollut.

Työ edellyttää kuitenkin asianmukaisia suojavarusteita. Telakkatyöläiset ovat olleet aktiivisesti mukana suojavälineiden parantamiseen tähtäävässä projektissa. Käytännössä hitsaajat ovat suojautuneet päästä varpaisiin, kypärästä suojajalkineisiin. Hitsausliekin lämpötila nousee yli tuhannen asteen. Kipinöiltä ja hitsaussulalta suojaudutaan paloturvallisilla haalareilla, jotka antavat suojan myös ultraviolettisäteilyä vastaan.

– Minulle kävi kerran niin, että haalarit, jotka eivät olleet paloturvalliset, syttyivät tuleen. Olin hitsaamassa yhden laivan hissikuilussa, kun liekit alkoivat lyödä hartiaseudusta. Minulla oli tuuria. Kuilun ulkopuolella ollut kaveri nappasi sankoruiskun ja sammutti tulen, Väisänen kertoo. Tapaus sattui seitsemän vuotta sitten.

– Ei työ vaaratonta ole nykyäänkään, mutta parempaan päin on menty. Suurin ongelma ovat hitsaussavu ja kaasut, mutta me käytämme raitisilmamaskeja. Itsemme suojaamisen lisäksi on muistettava huomioida myös muu ympäristö, sanoo hitsaaja Väisänen.

Polvet hitsaajan heikko kohta

Työsuojelu toimii paikallisesti yhteisesti sovitulla mallilla: osastot, tuotannon pääosasto ja johtoryhmä. Osastoilla käsitellään työturvallisuusasioita vähintään kerran kuussa, yhdessä osastojen työsuojeluasiamiesten kanssa. Jos tarve vaatii, niin myös työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus osallistua kokouksiin.

– Riskien kartoittaminen on tärkeällä sijalla. Yksi konkreettinen ongelma on kaikenlaisten kaapeleiden ja letkujen aiheuttama kompastumisriski, paloturvallisuus ja nostoja olleenkaan väheksymättä. Meluasioihin paneudun vielä uudestaan lähiaikoina, ja työnantajan on ruvettava asiaa paremmin työstämään. joulukuussa. Kun terästä moukaroidaan, desibeliluku voi nousta hetkellisesti jopa 140:een, Poikolainen sanoo.

Tähän mennessä tapaturmia on kuluvana vuonna sattunut ennätyksellisen vähän: 43 kappaletta, joista 17 on johtanut yli yhden päivän sairauslomaan. Hitsaajille tapaturmia on sattunut yhdeksän. Vuonna 1998, jolloin henkilökuntaakin tosin oli enemmän, tapaturmia sattui 350 koko telakalla.

Koneet ovat helpottaneet hitsaajan työtä, mutta tuki- ja liikuntaelimet joutuvat edelleen koville. Erityisen kovalla koetuksella ovat polvet. Työasento on harvoin mukava.

– Joko me hitsataan ylöspäin ja kurkotetaan kohti kattoa tai kontataan lattialla, Esko Väisänen sanoo.

Fysioterapeutti, jonka puoleen voi maksutta kääntyä työaikana työterveyslääkärin lähetteellä, onkin siksi telakan suosituimpia henkilöitä. Ennakoivasti pyritään vaikuttamaan tuki- ja liikuntaelin sairauksiin.

Työsuojeluvaltuutetun huonetta koristavat pokaalit kertovat aktiivisesta urheiluharrastuksesta, joka nyt on työpaikan hankalan tilanteen takia jäänyt hiukan sivuun.

- Mutta minulla on tässä henkilöstöjohtajan tuore ehdotus siitä, miten hyvinvointia lähdettäisiin rakentamaan. Tulosta syntyy, jos me työryhmään kuuluvat teemme kovasti töitä ja meitä todella kuunnellaan, Poikolainen sanoo.

Aker Finnyardsin ja Viking Linen matkustaja-autolautan aiesopimuksen vahvistuessa tilaukseksi antaa nyt uskoa tulevaisuuteen.

– Olemme olleet kovassa ryöpytyksessä. Uutinen siitä, että Helsinki toimii laivan kokoonpano- ja varustelutelakkana on erittäin tervetullut, Poikolainen toteaa.

Ingegerd Ekstrand

– Menetelmä on kannattava, mutta sen ongelma on, että sitä ei voi käyttää kaikissa asennoissa. Ergonomiaa voi parantaa yksinkertaisesti vain kiertämällä ja kääntämällä työstettävää esinettä, sanoo työhygieenikko Bernt Engström Turun aluetyöterveyslaitokselta.

Hitsausroboteista on taas paljon hyötyä pitkissä saumoissa ja isoissa sarjoissa. Mutta käsikäyttöiset puikot ja hitsauspistoolit ovat monissa töissä välttämättömiä.

Engström korostaa, että uudet menetelmät ovat tarpeen myös herättämään mielenkiintoa hitsaajan ammattia kohtaan. Nykyisin, kun ammattitaitoisista hitsaajista on pulaa, koulutuksessa on paneuduttava enemmän myös työympäristöön. Se ei saa jäädä tekniikan opettelun varjoon.

– On tärkeää, että hitsaajilla on riittävästi tietoa niistä vaaroista, joita liittyy sähköön, kun jännitteet ovat korkeat, samoin kuin paloriskeistä. Engström painottaa.

Uusi tekniikka, uudenlaiset riskit

Mutta uusi tekniikka tuo mukanaan uudenlaisia riskejä. Engström tutkii parhaillaan, voiko muovien ja maalien lisääntyvä käyttö metallien pintakäsittelyssä aiheuttaa hitsaajissa allergisia reaktioita.

Leikkaamiseen ja hitsaukseen käytetään yhä useammin laseria. Työterveyslaitos testaa Helsingissä esim. säteilyn aiheuttamia riskejä ja melua.

Suojelua tarvitaan.

Hitsaussavu ja kaasut ovat hitsaajan ainaisia seuralaisia. Suomessa on otettu käyttöön useita hyvin toimivia ns. tuuletinhitsauskoneita. On tärkeää, että suojaimia huolletaan ja käytetään oikein.

– Hitsaajan ammatin riskien vähentäminen edellyttää hyvää työn organisointia, kehittyneitä ja toimivia työmenetelmiä ja hyviä teknisiä ratkaisuja. Tarvitaan myös tietoa. Tämä puoli toimii usein isoissa yrityksissä, mutta internet on hyvä apu erityisesti pienyrityksille ja yksittäisille hitsaajille, sanoo Bernt Engström.

Aluetyöterveyslaitos yhdistyy ensi vuonna Työterveyslaitokseen. Engström toivoo, tiedottamismahdollisuuksien paranemista, mutta myös panostusta tutkimukseen tiiviissä yhteistyössä hitsausalan yritysten kanssa.

Raja-arvot ja altistuminen

Suomessa työskentelee yhä enemmän ulkomaisia hitsaajia, mikä on uusi haaste työsuojelulle, sanoo Metallin työsuojeluasiamies Raimo Kärnä.

– Lähdemme, tottakai, siitä, että vierastyöläisten on noudatettava voimassa olevia määräyksiä, mutta he tulevat toisenlaisesta työkulttuurista ja tietoa riskeistä ei aina ole tarpeeksi.

Tuuletus on usein se asia, joka saa hitsaajat ottamaan yhteyttä Kärnään. Suojavarusteet ovat tavallisesti kunnossa ja niiden käyttöä valvotaan. Kun raja-arvoista vielä pidetään kiinni ja alistuminen pidetään minimissä, terveysriskit vähenevät tuntuvasti.

– Suurimassa vaarassa ovat ruostumatonta terästä käsittelevät hitsaajat. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa kurkunpään syöpää. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi säiliöissä, missä pöly yhtäkkiä kymmenkertaistaa sallitun rautamalmimäärän ilmassa, Kärnä korostaa.

Hitsaajat sairastuvat mm. astmaan ja hitsaajan kuumeeseen, jossa ihminen saa yhtäkkiä voimakkaita vilunväreitä, jotka menevät nopeasti ohitse mutta joiden aikana kuume saattaa kivuta 40 asteeseen. Aiheuttaja on ruostesuojana käytettävä sinkki tai kupari.