Lylyn mukaan uudessa laissa on työntekijöiden näkökulmasta edetty niin pitkälle kuin lakiuudistukselle asetetuissa melko ahtaissa raameissa oli mahdollista. Työnantajan johto- ja valvontaoikeuden kaventaminen oli rajattu lakiuudistuksen ulkopuolelle.

– Saavutettu ratkaisu on tärkeä askel SAK:n tavoitteessa parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, työsuhteiden turvallisuutta ja tiedon saantia työpaikan asioista, Lyly korostaa.

Lakiesityksen laatinut kolmikantainen komitea esittää lain soveltamisalan laajentamista kaikkiin vähintään 20 hengen työpaikkoihin ja koskemaan yhdistyksiä ja säätiöitä. Soveltamisalan laajentaminen oli SAK:n keskeisiä tavoitteita lakiuudistuksessa. Lain soveltamisalan laajentaminen oli kompromissi, sillä palkansaajapuoli esitti alun perin lain ulottamista kaikkiin vähintään 10 hengen yrityksiin.

Lakiesityksen sisällöstä käytiin kova vääntö ja komitean määräaikaa jouduttiin lykkäämään kahteen otteeseen. Ratkaisut keskeisiin kysymyksiin saatiin rutistettua vasta kalkkiviivoilla. SAK:n luottamusmieskentässä yt-lain uudistamiselle on ladattu suuria toiveita. Lakiesitys on kuitenkin kompromissi, jossa kaikki osapuolet ovat joutuneet tinkimään tavoitteistaan, muistuttaa Lauri Lyly.

– Palkansaajien ei mielestäni kannata jäädä odottelemaan lain säätämisessä parempia aikoja, vaan lakiehdotus on nyt saatava pikaisesti eduskunnan käsittelyyn ja käyttöön työpaikoilla.

Eduskunta ryhtyy käsittelemään lakia ensi syksynä. Komitean esitys on lähes yksimielinen, sillä vain Suomen Yrittäjät jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Yrittäjien mielestä lain soveltamisalaa ei olisi pitänyt laajentaa, eikä lakiin olisi pitänyt sisällyttää alihankintaa. Suomen Yrittäjät vastustavat myös neuvotteluajan pidentämistä alle 10 hengen irtisanomisissa.

Yksimielisyys johtotähtenä

Lauri Lyly korostaa, että kaikissa yt-neuvotteluissa on tavoiteltava yksimielisyyttä. Yt-neuvottelut on lakiesityksen mukaan käytävä aina, kun mm. työtehtävissä, työmenetelmissä tai töiden järjestelyissä on tapahtumassa olennaisia muutoksia. Lakiesitys edellyttää myös nykyistä yksityiskohtaisempien henkilöstösuunnitelmien laatimista.

Lakiesitys parantaa työvoiman käytöstä saatavaa tiedonsaantia. Uutena asiana lakiin on tulossa alihankinta.

– Jos ulkopuolisesta alihankinta- tai vuokratyövoimasta aiheutuu olennaisia vaikutuksia henkilöstön asemaan, esimerkiksi työtehtäviin, niistä on neuvoteltava työntekijöiden kanssa, Lyly selventää.

Yt-lain rikkomisesta seuraava rangaistus muuttuu europohjaiseksi ja nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, sillä hyvitys ei ole jatkossa sidottu työntekijän palkkaan. Käyttöön tulee myös uhkasakko.

Komitea esittää, että konsernitason yhteistoiminnasta säädetään uusi, erillinen laki, joka pitkälti noudattaa voimassa olevan yt-lain säädöksiä. Säädökset ovat kuitenkin aiempaa yksityiskohtaisempia ja niissä on huomioitu Suomea kansainvälisesti sitovat säännökset, erityisesti EU:n yhteistoimintamenettely- ja yritysneuvostodirektiivi.

Kuntiin tarvittaisiin oma yt-laki

Yt-laki ei kata kunnallisia työpaikkoja, vaan niissä henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin. SAK:ssa katsotaan, että myös kuntasektorille olisi laadittava henkilöstön osallistumismahdollisuudet turvaava yhteistoimintalaki. Kunta-alalla työskentelee 430 000 palkansaajaa.

– Yt-lain uudistaminen varmasti vauhdittaa ja toivottavasti myös helpottaa kuntapuolen neuvotteluja asiasta. Myös valtion työntekijöitä koskeva yt-laki olisi uudistettava komitean esityksen pohjalta, esittää Lauri Lyly.

Pirjo Pajunen