Viime vuosina SAK:laisista aloista vain muutama on saanut palkantarkistuksen. Tarkistettujen ansioiden nousu on vaihdellut 0,2–0,8 prosentin välillä.

Ansiotasoa vertaillaan vuoden 2005 neljännen neljänneksen ja edellisen vuoden saman ajankohdan välillä. Vuoteen 2004 verrattuna palkansaajien ansiotasoindeksi on noussut neljä prosenttia. Sopimuspalkkaindeksi oli 2,6, ja liukuman osuus 1,4 prosenttia. Eniten palkat ovat nousseet kunnissa, 4,4 prosenttia, vähiten valtiolla, 3,7 prosenttia. Yksityisellä sektorilla ansiot nousivat neljällä prosentilla.

Ansiokehitystä selvitellään parhaillaan SAK:laisista aloista AKT:n liikenneopettajien, PAM:n kopio- ja tulostusalan työntekijöiden ja hiihtokeskusten työntekijöiden osalta, Rautatieläisten liiton useilla sopimusaloilla ja Puuliiton tienhoitoalan ja metsätaimitarhojen työntekijöiden osalta. Ansiotilastot Puuliiton puutarha-alalta, maaseutuelinkeinoista ja viheralalta valmistuvat vasta myöhemmin kesällä. Muusikkojen liiton palkkatilastot aiheuttavat tälläkin kertaa ongelmia: ansiotilastot puuttuvat kuntasektorilla työskenteleviltä tilapäisiltä muusikoilta. Kaikkiaan selvittelyjen piirissä olevilla SAK:laisilla aloilla työskentelee noin 8 500 palkansaaja.

SAK:n hallitus päättää elokuun kokouksessaan siirretäänkö joitakin sopimusaloja ratkaisulautakuntaan. Ratkaisulautakunta tekee päätöksen palkantarkistuksen saavista aloista syyskuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on valtakunnan sovittelija Juhani Salonius. SAK:ta lautakunnassa edustaa hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola.

Tilastoyhteistyön ansiosta palkansaaja- ja työnantajapuolella on samanlainen käsitys palkkojen kehityksestä ja tasosta. Työehtosopimusneuvotteluissa ei tarvitsekaan erikseen neuvotella toteutuneesta palkkakehityksestä ja vallitsevasta palkkatasosta. Tällainen tilanne ei ole itsestään selvä kaikissa vanhoissakaan EU-maissa.

Tuore palkkatilastointia koskeva yhteistyösopimus korvaa aiemmat SAK:n ja STK:n ja SAK:n ja LTK:n väliset yhteistyösopimukset. Uusi sopimus on sisällöltään pääosin samankaltainen kuin aikaisemmat sopimukset.

Liitot muistuttavat, että koska piilopakerruksesta ei makseta mitään, yhteiskunta menettää ison kasan veroja ja työnantajamaksuja.

Piiloylityötä on kaikki se työ, jota ei merkitä työaikakirjanpitoon. Ylityö taas on sovittua, maksettua ja kirjattua työtä.

Liitot ovat aloittaneet työpaikoillaan kampanjan, jolla piiloylitöitä pyritään kammitsoimaan.

Piiloylitöiden määrää koko työmarkkinakentässä ei ole selvitetty, mutta jo PAMin ja Suoran arvio kertoo ongelman laajuudesta.

Suurituloisin kymmenes kasvatti tulojaan n. seitsemän prosenttia kun pienituloisimman kymmeneksan tulot kasvoivat vain kolme prosenttia.

Suomessa oli toissavuonan yli 600 000 pienituloista, mikä on noin 12 prosenttia väestöstä.