Eri etujärjestöt ovat linjanneet talouspolitiikan tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Toukokuun lopulla Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti omat linjauksensa ja valtionvarainministeriö virkamiestyönä tehdyn raportin talouspolitiikan raameista ja tehtävistä tulevina vuosina.

SAK:n edustajakokous päätti talouspolitiikan tavoitteista itse asiassa hyvin vähän. Ekonomisti Olli Koski SAK:sta kertoo seuraavan hallituskauden tavoitteisiin palattavan kesän jälkeen täsmällisemmin.

– Edustajakokouksen sanomaa talouspolitiikasta voisi kiteyttää siihen, että "linja pitää".

Edellinen viisivuotiskausi menikin hyvin niin palkansaajien, yritysten kuin valtionkin näkövinkkelistä.

Kaikki kuitenkin tietävät, että edessä on toisenlainen tilanne. Valtion ylimääräiset rahat on jaettu. Ensi vuosikymmenen alussa alkaa työvoiman määrä vähentyä ja edessä voi olla talouskasvun hidastuminen.

Niin valtio, Suomen Pankki kuin elinkeinoelämäkin ovat nostaneet tuottavuuden kohottamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi, jotta elintason kehittyminen voitaisiin turvata. Kaikkien kiikarissa ovat palvelualat ja etenkin julkinen sektori, sillä siellä väestön vanheneminen lisää menopaineita samaan aikaan kun tulot voivat vähentyä.

Tuottavuus-sanaa ei SAK:n edustajakokouspapereista pahemmin löydy. Koski myöntää, että sanalla on vähän paha kaiku. Hänen mukaansa SAK pyrkii pitämään esillä ihmiskasvoisempaa tuottavuuden kohottamista.

– Jos halutaan todellista tuottavuuden nousua, tarvitaan tiivistä yhteistyötä työntekijöiden kanssa.

Kosken mielestä julkinen sektori voisi toimia tiennäyttäjänä muillekin aloille etenkin tietotekniikan hyödyntämisessä.

Asunnoista päästävä eroonkin

Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut, mutta työttömyys on silti sitkeää. Valtiovarainministeriön mielestä työttömiä voidaan tukea aikaisempaa avokätisemminkin, mutta vastapainona työn vastaanottamisen velvoitetta valvotaan entistä tarkemmin ja työttömiltä edellytetään myös aiempaa suurempaa valmiutta ammattinsa sekä työpaikan sijainnin muutoksiin.

Kosken mukaan SAK:lle työttömyysturvan ehtojen noudattaminen ei ole ongelma.

– Mutta me haluamme, että ne aktiivitoimet ovat aitoja. Niiden sisällön valvontaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Valtiovarainministeriö nosti esille myös asuntotuotannon esteiden poistamisen ja alan kilpailun lisäämisen, jotta kasvukeskuksista löytyisi tulijoille kohtuuhintaisia asuntoja. SAK vaati vuosi sitten toimia lähtöpäässäkin, jotta hiljenevillä seuduilla olevalle asunnolle löytyy ostaja. Valtio miettii omia toimiaan tällä saralla.

Kaksi erilaista verolinjaa

Veronkevennykset ovat olleet oleellinen osa viime vuosien palkkaratkaisuja. Niihin suhtautumisessa eri osapuolilla on selvä ero. EK:lle palkkaverotuksen keventäminen on itseisarvo, sillä sen kautta nähdään saatavan aikaan uutta kysyntää ja talouden kasvua.

Valtiovarainministeriö ja SAK edustavat enemmän sitä linjaa, että julkisella sektorilla on päätetyt tehtävät, joista aiheutuu menoja, joihin rahat kerätään veroilla. Veronkevennysvara riippuu siitä, miten talous kehittyy ja miten tehokkaasti tehtävistä suoriudutaan. Jos kevennysvaraa on, se on suunnattava palkkaverotukseen.

Työeläkemaksuissa on hiljattain toteutettujen muutostenkin jälkeen nousupaineita. EK tyrmää korotusajatukset ja haluaa sen sijaan "jatkaa etuuksien uudelleen mitoittamista".

Koski tyrmää eläkkeiden leikkaamisen.

– Taloudessa on pitkälti kysymys luottamuksesta. Tuollainen tempoilu nakertaisi sitä ja saman tien talouden kasvuedellytyksiä.

Palkkaratkaisuilla ahdas rako

Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa SAK piti ensisijaisena kokonaisratkaisuja, mutta liittokierroksetkin käyvät. EK ei sopimusratkaisujen muotoon ottanut kantaa.

Valtiovarainministeriö sen sijaan oli vahvasti tupolinjan kannalla. Mutta palkkakehityksen on sen mielestä oltava erittäin maltillista, jotta Suomen hintakilpailukyvyn heikkeneminen saataisiin pysäytettyä.

Kosken mielestä on vielä ennenaikaista raamitella seuraavia sopimuskierroksia, mutta myöntää että rako on ahdas: veronkevennysvara on vähentynyt, hintakilpailukyvyn osittainen heikkeneminen on tosiasia ja toiselta puolelta painaa päälle kiihtymässä oleva inflaatio.

– Ehkä siinä laatukysymykset nousevat entistä tärkeämmiksi.

Paljon jää riippumaan työllisyyden ja tuottavuuden kehityksestä.

Heikki Lehtinen