Vantaalainen Sini Turunen, 26, ajaa Kuljetus Kovasella kuorma-autoilla lähinnä elintarvikkeita. Homma ei ole 160-senttiselle nuorelle naiselle fyysisesti kuitenkaan liian raskasta: kun voimat eivät riitä, tekniikka tulee avuksi.

Sini Turunen ajoi C-kortin vedonlyönnin vuoksi sillä seurauksella, että kuljettajan työstä kehkeytyi ammatti ja vieläpä mieluinen sellainen.

– Ei tarvitse olla neljän seinän sisällä, jokainen päivä on erilainen ja kaiken lisäksi naiset taitavat asiakaspalvelun raavaita miehenköriläitä paremmin. Sellaista palautetta tulee. Sitä paitsi isoja riskejä miehiä ei yksinkertaisesti riitä tähän työhön, Sini Turunen sanoo.

Hänelle "junnulle" AKT:n edustajakokous oli todella mielenkiintoinen.

Ay-kiemuroiden opissa oli myös hankolainen ahtaaja Jori Hedback, 29, joka on jo pari vuotta vetänyt omaa ammattiosastoaan. AKT:n edustajakokouksen aikana Hangon satamassa oli meneillään Merimies-Unionin saarto Tallinkin Superfast-laivoja kohtaan ja AKT oli tukemassa sitä taistelua.

Konkariketjua edustava Hannu Kilpijärvi, 49, Kuusamosta on työskennellyt alalla jo 30 vuotta. Kilpijärvelle varsinkin pitkän talven aikana jokapäiväistä kauraa ovat huonot ja liukkaat tiet sekä pimeys. Kilpijärvi ajaa Venäjältä raakapuuta Ouluun, Kemiin ja Kemijärvelle.

– Aikapaineet puurahdissakin kasvavat koko ajan. Pitäisi olla nopeampi ja tehokkaampi.

Keinottelu aisoihin

AKT:n edustajakokouksen tärkeintä antia kolmikolle on vaatimus työsuhdeturvan parantamisesta, mikä onkin voimakkaasti esillä liiton ohjelmapaperissa.

– Määräaikaisuuden käyttö on hyvin kirjattu lakiin, mutta laki jättää liian paljon keinottelun varaa. Pitäisi olla rajat, paljonko määräaikaisia saa olla suhteessa vakituiseen väkeen, Sini Turunen sanoo.

Satama-alan työehtosopimuksessa on sovittu, että tilapäisiä työntekijöitä saa olla korkeintaan kymmenesosa.

– Järjestelmä toimii hyvin. Tilapäiset ovat käytännössä koko ajan samaa porukkaa. He ovat saaneet työsuojelukoulutuksen ja ovat tietysti meidän liitomme jäseniä, Jori Hedback virkkaa.

AKT tiukkaa ohjelmapaperissaan, että liitto ei hyväksy vuokratyövoimaa kuljetusalalle.

– Nykyisen osa-aikaisuuden ja tilapäisyyden rinnalle ei enää mahdu vuokratyövoima, Sini Turunen sanoo.

– Kivijalka murenee, jos tilapäisten ja osa-aikaisten lisäksi sallitaan vielä vuokratyö. Panemme kaikkemme likoon, että vuokratyön rantautuminen kuljetusalalle estetään. Muutoinkin on huolehdittava siitä, että kuljetusalan työ säilyy suomalaisilla, Hannu Kilpijärvi sanoo.

Vuokratyövoiman hiipiminen satamatyöhön on Jori Hedbackan mielestä jo lakon kokoinen asia.

– Vuokratyö on herkästi samaa kuin halpatyö, ja palkkasopimusten rikkomista. Sitä me emme hyväksy. Tosin lakkoase kokee inflaation, jos sitä joutuu liian usein käyttämään.

Jämäkkä liitto

AKT teilataan julkisuudessa lakkoherkäksi liitoksi. Liiton jäsenet pitävät AKT:n imagoa median panetteluna ja virheellisenä.

– Sopimuksiahan tehdään yhteistyössä työnantajaliiton kanssa. Autoliikenteen työnantajaliitolta ei aina löydy yhteistyötahtoa, ja silloin on pakko istahtaa paikalle ja odottaa, että osapuoli löytää yhteistyökyvyn. AKT:hen liitetty lakkoherkkyys on median panettelua, Sini Turunen sanoo.

Jori Hedback on ylpeä siitä, että oma liitto on takana ja tukena, jos työnantajaliitto luistaa pelisäännöistä.

– Eihän meillä työntekijöillä ole muuta mahdollisuutta kuin lakko, jos työnantaja ei noudata sopimuksia, Hannu Kilpijärvi muistuttaa.

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että AKT:n ja koko ammattiyhdistysliikkeen on ripirinnassa parannettava suomalaisten työsuhdeturvaa.

– Ei voida lähteä siihen, että aamulla lautallinen virolaisia tulee hakemaan päivittäistavaroita Suomesta, ajavat tuontitavaran keskustan kauppoihin ja lähtevät iltapäivällä Suomenlahden etelärannalle. Poliitikoilla ja päättäjillä on vastuu siitä, että suomalaisten veronmaksajien kunnostamilla teillä ajavat suomalaiset ammattikuskit, Sini Turunen tiukkaa.

Leena Seretin

"AKT:n työehtosopimustoiminta perustuu jatkossakin pysyviä ja kokoaikaisia työsuhteita turvaaviin työehtosopimuksiin eli takuupalkkaan, joka on ainoa keino turvata työntekijöiden ansiotaso", edustajakokous linjasi.

Liiton mielestä solidaarista työehtosopimuspolitiikkaa pitää jatkaa niin, että tuloerot eri palkansaajaryhmien välillä eivät kasva.

Vuokratyötä AKT ei hevin nielaise; se ei kuulu oikeudenmukaisille työmarkkinoille. Työnantajien keinottelu alihankinnalla on estettävä ja työnteon tulee perustua suoraan työntekijän ja hänen työpanostaan käyttävän yrityksen väliseen työsuhteeseen.

Raskaan liikenteen turvallisuutta tulee lisätä perustamalla ammattimaiseen liikenteeseen erikoistunut valvontayksikkö, liitto vaatii. Yötyöhaittojen vähentämiseksi kuljetukset tulee järjestää ihmisen vireystilan kannalta sopivampaan aikaan. Teiden ja lepopaikkojen kunnossapito on saatettava ympärivuorokautiseksi, AKT vaatii.

AKT tähtää tulevien vuosien aikana siihen, että kuljetusalan palkansaajien yhteistyö tiivistyy. Liitto haluaa selvittää myös, onko aihetta vahvempien liittokokonaisuuksien rakentamiseen liittoja yhdistämällä.

Timo Räty valittiin jatkamaan AKT:n puheenjohtajana. Myös liittosihteeri Juhani Salmela ja sihteeri Juhani Koivunen saivat valtakirjan jatkoon. Rädyn ja Salmelan nykypesti on toinen, Koivunen on hoitanut sihteerin vakanssia 1993 lähtien.

Valtuuston johtoon nousi uusi kasvo, joensuulainen Taisto Saarinen. Hän seuraa tehtävässä järjestötöitä pikkuhiljaa vähentävää kiiminkiläistä Esko Jokikokkoa.

AKT:läisten kuljetusalojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 350-päisellä joukolla.

AKT:n tavoiteohjelmassa vaaditaan työsuhdeturvan kehittämistä niin, että työsopimuslakiin otetaan säädökset työsuhteen jatkuvuuden periaatteesta. Se tarkoittaa, ettei riitautettua irtisanomista saa panna toimeen ennen kuin tuomioistuin on todennut irtisanomisen laillisuuden.

AKT:n tavoitteena on myös tuntuva korvaus työpaikan menettämisestä. Sekin edellyttäisi työsopimuslakiin muutosta.

SAK:lle työsopimuslain avaaminen on ollut arka paikka. Kaikkien muistissa on, miten kova kamppailu 90-luvullä käytiin yleissitovuuden puolustamisessa. SAK:ssa on pelätty, että työsopimuslain avaaminen joltain kohdin terhakoittaisi työnantajaleirin uudelleen murtamaan yleissitovuutta.

- Ei ay-liike niin rähmällään ole, etteikö se pärjäisi työsopimuslain uudistamisessa. Muutosturvassakin kävi niin, että ensin vaadittiin työstä työhön periaatetta ja välteltiin työttömyysturvalain avaamista. Lopputulema on kuitenkin työstä hiukan paremmalle työttömyysturvalle ja esitys tuli vastapuolelta, Räty sanoo ja pitää avausta muutosturvassa sinällään hyvänä.

Hänen mielestään SAK:laisen ay-liikkeen soisi muutoinkin olevan hieman rohkeampi tavoitteiden asettamisessa.

– Yhteinen puhe kuuluu, että työelämässä tarvitaan tuntuvia parannuksia. Minulle on syntynyt käsitys, että emme kuitenkaan koettele työnantajan tahtotilaa riittävästi ja vastapuoli katsoo, ettei sen tarvitse liikkua, Räty aprikoi.

– Meille on 15 vuotta sanottu, että pitää turvata talouskasvun edellytykset ja olla maltillisia. Tuottavuus onkin kasvanut ja yritysten voitot ovat muhkeita, mutta maltillisuuden hedelmät eivät palaa kansantaloudessa kiertoon.

Työajan lyhennys tarpeellinen

AKT ajaa myös yleistä vuosityöajan lyhennystä. SAK:ssa työajan lyhentämisestä ei juurikaan puhuta. Enemmänkin paino on siirtynyt liikenevän ajan käyttämisestä ammatilliseen koulutukseen.

Rädyn mielestä työajan lyhentäminen täytyy olla koko ay-liikkeen esityslistalla jatkossakin.

– Kysymyshän on siitä, että tuotanto tehostuu ja tuottavuus kasvaa, ja osa siitä pitää mitata ulos rahana, osa lisääntyvänä vapaa-aikana ja pieni siivu koulutuksena.

– Työajan lyhentäminen on välttämätöntä ihmisten jaksamisen kannalta, Räty huomauttaa.

AKT:n tavoitelistalla on lisätalvilomaviikko. Se edellyttäisi vastikään uudistetun vuosilomalain avaamista.

– Lisäviikko talvella tai syksyllä on tarpeen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Koulumaailma on siirtynyt talviloman lisäksi syyslomaan, ja työelämä on rakennettava samalle periaatteelle. Muutoin työn ja perheen yhteensovittaminen käy entistä hankalammaksi.

Vuokratyö ei vyöry kuljetusalalle

AKT ei aio sietää vuokratyötä kuljetusalalla. Se estetään puheenjohtajan mukaan takuupalkkajärjestelmällä, joka perustuu kokoaikaisiin pysyviin työsuhteisiin.

– Vain selvästi rajatuissa tilanteissa keikkatyö tulee kysymykseen. Työehtosopimuksella voidaan säädellä raamit. Sellainen ei kuitenkaan meidän sopimuskentällämme ole mahdollista, että työnantaja tilaa vuokratyöntekijän tilanteessa kuin tilanteessa, Räty sanoo.

Ahtaajien työehtosopimuksessa AKT on onnistunut puristamaan tilapäistyövoiman osuuden 10 prosenttiin. Vielä 1970-luvulla kaikki satamatyöntekijät olivat tilapäisiä. Viime vuoden kevään sopimuksessa tilapäisten osuus pudotettiin 25 prosentista kymmeneen. Sopimusmuutoksen yhteydessä parisataa satamatyöntekijää sai vakituisen työpaikan.

Leena Seretin