Kaikkiaan Kajaanissa on avoinna 71 työharjoittelu- ja työelämävalmennuspaikkaa muun muassa elintarvikekaupoissa, päiväkodeissa ja kahviloissa. Moneen paikkaan toivotaan harjoittelijaa, jolla on jo kokemusta tai koulutusta tehtävään. Kesätyöpaikkoja on samaan aikaan auki 75, joista yli 50 puhelinmyynnissä.

Puolet valmennuksessa

Kainuussa työharjoittelijoiden ja työelämävalmennuksessa olevia on paljon enemmän kuin muissa maakunnissa. Yhäkin 16,5 prosentissa huiteleva työttömyysaste selittää sitä osaltaan. Toisaalta työttömyydestä kärsivässä Lapissa ei työharjoittelijoita käytetä läheskään yhtä ahkerasti. Länsi-Kainuun työvoimatoimiston toimistonjohtaja Eero Hurskaisen mukaan kainuulaiset yrittäjät ovat tottuneet käyttämään työharjoittelijoita.

– Työvoimavirkailijamme markkinoivat työelämävalmennustakin aktiivisesti. Usealle kolme kuukautta työttömänä olleelle tarjoamme sitä. Monelle se onkin helpottanut työn saamista.

Kajaanissa puolella harjoittelussa olevista on jo ammatillinen koulutus ja työkokemusta takanaan.

– Työntekijöiden korvaaminen harjoittelijoilla oli ongelmana takavuosina, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Päiväkodeissa ja hoitokodeissa harjoittelijoiden käyttö on vielä ongelmallista.

Työvoimatoimisto pyrkii estämään harjoittelijoiden käyttämistä työntekijöiden korvikkeena tietojärjestelmänsä avulla. Ennen kuin työpaikka hyväksytään harjoittelupaikaksi, tarkastetaan kuinka säännöllisesti työpaikalla on ollut harjoittelijoita ja miten työntekijöitä on rekrytoitu.

Samaa työtä kuin muilla

Pienen pojan äiti Tiia, 21, on yksityisessä päiväkodissa työelämävalmennuksessa neljättä kuukautta. Hän on valmistunut media-assistentiksi kolme vuotta sitten, mutta oikeisiin töihin hän ei ole valmistumisensa jälkeen päässyt. Hänen puolisonsakin on työharjoittelussa työmarkkinatuella.

– Olen kerran elämäni aikana saanut työstäni palkkaa. Olin opintojeni aikana vuoden osa-aikaisesti pizzerissa töissä.

Päiväkotiin etsitään nyt toista harjoittelijaa ja toivotaan, että Tiia voisi jatkaa vielä muutaman kuukauden. Päiväkodissa työskentelee neljä "oikeaa" hoitajaa, joista yhden määräaikaisen työsuhde on muutettu osa-aikaiseksi. Toisen haralaisen myötä hänen työsuhteensa loppuisi todennäköisesti kokonaan. Aiemmassa harjoittelupaikassaan S-Marketissa Tiia puolestaan vastasi yksin teollisuustuoteosastosta kahden kuukauden ajan.

– Käytännössä olen tehnyt samaa työtä kuin oikeat työntekijät. Minulla ei vain ole virallisesti vastuuta enkä saa palkkaa. Päiväkodissa on toki kivaa ja mielelläni työskentelisin lastenhoitajana.

Parempi kuin kotona

Työelämään valmentautumassa on ollut myös 23-vuotias Ile ennen nykyisiä insinööriopintojaan.

– Valmistuin amiksesta tietoliikenneasentajaksi, mutta kun töitä ei löytynyt, työkkäristä minut passitettiin huonekaluliikkeeseen varastoon haralle.

Ile oli siellä puoli vuotta. Yrityksessä on kolmen työntekijän lisäksi melkein aina työharjoittelija tai –valmennettava.

– Oli siellä toki parempi olla kuin kotona nyhjäämässä. Mitään hyötyä siitä ei kyllä ollut minulle jatkoa ajatellen. Minulle se oli ilmaista työtä eikä harjoittelua.

Monelle ammattitaidottomalle välivuotta viettävälle nuorelle työharjoittelu on varmasti parempi vaihtoehto kuin maleksiminen kotona. Vastikkeellisessa työttömyysturvassa on kuitenkin ongelmansa. Kun ilmaisten harjoittelijoiden käyttämisestä tulee maakunnan tapa, oikeita töitä on entistäkin vaikeampi saada. Sillä tavalla vakuutetaan nuoret myös siitä, ettei maakunnassa ole tulevaisuutta. Muuttakaa muualle, jos aiotte saada työstänne palkkaa.

Helena Ronkainen