vane.jpg (302 bytes)

Vaarallista ja raskasta

Lentokoneen lastaajat tekevät töitä säässä kuin säässä hengittäen ilmaa, joka on sakeana pakokaasujen huuruja. Lisäksi Lastaaminen rasittaa hartioita ja polvia.

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työnjohtaja Juha Hietarjärvi parkkeeraa Oulun koneen viereen ja tsekkaa tietokonelistan katsoakseen miten yksitoista matkalaukkua pitää kuormata koneen ruumaan. Veijo Flink, joka on tehnyt tätä työtä 35 vuotta ja on todellinen veteraani Helsinki-Vantaan lentokentän lentokoneen lastaajien joukossa, kankeaa itsensä Finnairin brasilialaisvalmisteisen Embraer-koneen ahtaaseen rahtiruumaan. Kari Rasinperä ojentelee laukkuja liukuhihnalta Flinkin taivuttaessa, venyttäessä ja vääntäessä itseään saadakseen matkatavarat ruumaan polvillaan seisten. Lattian ja katon väli on noin 70 senttiä.

Kari Rasinperä kuormaa kyyryssä. Ruuman korkeus on vain 70 cm. Foto: PATRIK LINDSTRÖM– Kymmenen vuotta sitten tiimissä oli esimies ja neljä lastaajaa, nykyään esimies ja kaksi lastaajaa. Vähintään yksi enemmän pitäisi olla, sanoo luottamusmies Pekka Kähkönen, joka on yhdessä työsuojeluvaltuutettu Lilli Ansarin kanssa kuskannut valokuvaajan ja minut kentälle. Kaikki ovat töissä Finnairin tytäryhtiössä Northportissa, jonka palveluksessa on noin 400 vakinaista työntekijää.

Jokainen on oman  ergonomiansa seppä

Kun monta täpötäyttä charter-konetta nousee tai laskeutuu peräjälkeen, lastaajat eli "ramppimiehet" nostelevat useita tuhansia kiloja joka mies. Yhden 6-13-tuntisen työvuoron aikana vakinainen lastaaja saattaa käsitellä jopa 10 000 kiloa matkatavaraa, yhtä lailla helteillä kuin pakkasillakin. Osa-aikaisia tulee töihin 3-5 tunniksi ruuhkahuippuja tasaamaan, mutta heitä on aina vain vaikeampi löytää.

– Fyysisesti rankka työ, pitkät työmatkat ja vähän työtunteja. Ei se nuoria houkuttele. Työ on myös vaarallista, ja ilman työkokemusta töihin tulevia nuoria pitää valmentaa, Lilli Ansari korostaa.

– Ergonomiaa pitäisi olla enemmän, vanhemmat eivät ole saaneet edes perusoppia kursseilla. Jokainen soveltaa omaa malliaan, istuu, on polvillaan, hinautuu eteenpäin selällään. Kukaan ei valvo kuluttavatko otteet.

Kuormitusta voisi vähentää ylimääräisillä tauoilla – mutta sellaisiin ei kovin usein ole tilaisuutta. Tai kierrättämällä tehtäviä.

Raskasta työtä raskaassa ilmassa

Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että lentokoneen lastaajien työ on yksi raskaimmista. Erityisen kuormittavaa on, että tätä raskasta työtä tehdessä myös ilmanlaatu on huono. Heillä ei ole tietoa siitä, onko ilmanlaatua asematasolla mitattu. SAS:n Kastrupin lentokentän asematasolla Tanskassa jonkin aikaa sitten tehtyjen mittausten jälkeen lentoyhtiöitä ohjeistettiin alentamaan huolestuttavan korkeita Pakokaasuja ja hiukkaspäästöjä riittää. Foto: PATRIK LINDSTRÖMhiukkaspitoisuuksia. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV mittaa vuoden 2007 aikana liikkuvan mittausaseman avulla kuinka vuorokauden mittaan kentällä liikkuvat 49 000 ajoneuvoa vaikuttavat ilmanlaatuun.

YTV:n ilmansuojeluasiantuntijan Anu Kousan mukaan ilmanlaatu on verrattavissa Tikkurilan keskustan ilmanlaatuun silloin, kun siellä on runsaasti liikennettä.

– Epäsuotuisat sääolosuhteet nostavat usein pitoisuuksia erityisesti aamuisin, kun kentälle saapuu lyhyessä ajassa paljon koneita. Raja-arvot eivät silti ole vielä ylittyneet.

Tiimipäällikkö Tapani Tuomi Työterveyslaitokselta toivoisi kovasti, että Suomeenkin saataisiin ohjearvot niitä varten, jotka joutuvat työskentelemään paikoissa, joissa ilma on saastunutta.

– Lastaajana kyllä näkee, että ilma on saastunutta, kun pyyhe kasvojenpesun jälkeenkin tulee ihan mustaksi, sanoo luottamusmies Pekka Kähkönen.

Finnavia vastuuseen ympäristöstä

Lentokentän asemataso on mitä suurimmassa määrin yhteinen työpaikka, jossa liikkuu omissa töissään monien eri yritysten palveluksessa olevia ihmisiä. Northportin kolmikko samoin kuin työympäristösihteeri Pekka Kainulainen Ilmailualan Unionista näkisivät mieluusti, että päätoimija Finnavia, entinen ilmailulaitos, ottaisi päävastuun turvallisuudesta ja järjestyksestä.

Parempaa ergonomiaa peräänkuuluttavat luottamusmies Pekka Kähkönen (vas) ja työsuojeluvaltuutettu Lilli Ansari. Työsuojelupäällikkö Juha Vilkko kantaa huoltaa vilkkaan liikenteen aiheuttamista vaaratilanteista.  Foto: PATRIK LINDSTRÖM– Me työntekijät emme ole aivan tyytyväisiä siihen tapaan, jolla Finnavia huolehtii ympäristöstä. Kiitoradat ovat totta kai tärkein asia, mutta kyllä meitäkin pitäisi ajatella, Kähkönen sanoo.

– Liukastumistapaturmia sattuu usein ja käsivarsia ja jalkoja korjaillaan sitten leikkauspöydällä. Sormia jää puristuksiin, päät kolahtelevat, mutta vaarallisinta on kuitenkin vilkas ajoneuvoliikenne, Northportin työsuojelupäällikkö Juha Vilkko sanoo. Sairauspoissaolojen prosentti on noin kymmenen. Vuonna 2006 tapahtui 125 työtapaturmaa.

Ikuinen kiistakapula on niukkojen henkilöstöresurssien ja korkeiden sairastamislukujen välinen yhteys. Työntekijät ovat sitä mieltä, että syy löytyy henkilöstön vähyydestä, työnantajan mielestä resursseja taas vievät sairauslomat.

Henkilöstöä stressaa sekin, että Finnair haluaa panostaa ydintoimintaansa lentoliikenteeseen ja hakee Northportille uutta omistajaa.

Helsinki-Vantaan edustan ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.ytv.fi, katso ilmanlaatu ja mittausasemat.

Ingegerd Ekstrand

Palkkatyöläinen 30.5.2007 nro 5/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)