Yksityisellä sektorilla ja kunnissa ansiot ovat nousseet keskiarvon verran, valtiolla alustavien tietojen mukaan hieman enemmän. Naiset ovat pärjänneet ansiokehityksessä pari prosentin kymmenystä paremmin kuin miehet.

Aloittain ansiokehityksessä on paljon enemmän hajontaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi on noussut 7,5 prosenttia, Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa se on noussut vain 6,8 prosenttia, mutta kiinteistöalan palveluissa jopa 11,5 prosenttia. Ainakin osittain kotitalouksien siivouspalvelujen käytöstä saatava verovähennys näyttää valuvan oikeaan paikkaan.

Ansiotasoindeksi kuvaa säännöllisen työajan ansiokehitystä, jossa ei ole mukana ylityö- ja muita korvauksia eikä tulospalkkioita.

Liukumat tekevät eroja

Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilastojen mukaan teollisuudessa työntekijöiden sekä toimihenkilöidenkin säännöllisen työajan ansiot nousivat vuoden 2004 viimeiseltä neljännekseltä viime vuoden lopulle 6,9 prosenttia. Palvelualoilla nousu oli 6,2 prosenttia.

Teollisuuden ja palvelualojen ero johtuu lähinnä liukumista, sillä sopimuskorotukset ovat olleet hyvin samansuuruiset. Palvelualoilla liukumien osuus oli edellisvuonna vain puoli prosenttia, teollisuudessa työntekijöillä prosentin ja toimihenkilöillä jopa puolentoista prosentin verran. Viime vuonna sekä palvelualoilla että teollisuuden toimihenkilöillä liukumien osuus ansiotason noususta oli vajaa prosentti, teollisuuden työntekijöillä runsas prosentti.

Kuntien yleisen sopimuksen piirissä olevien kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansiot ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 6,7 prosenttia ja tuntipalkkaisten 7,7 prosenttia.

Liukumat vaikuttavat tupokauden loppusaldoon myös tänä vuonna, sillä sopimuskorotuksia tuporatkaisusta ei tälle vuodelle tule.

Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi ansiotasoindeksin nousevan tänä vuonna ilman uusia palkankorotuksia kaksi prosenttia, mistä puolet olisi "perintöä" edelliseltä vuodelta.

Inflaatio vie vähän enemmän

Teollisuudessa työntekijöiden palkat nousivat EK:n tilastojen mukaan viime vuonna vahvimmin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa (5,5 %)sekä graafisessa teollisuudessa. Hitainta säännöllisen työajan ansiokehitys oli energia-alalla (2,0 %) sekä puusepänteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa.

Kaupan piirissä myyjien keskiansio nousi 2,5 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla työntekijöiden osalta 2,9 prosenttia.

Kuntien yleisen sopimuksen piirissä olevien kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansiot nousivat viime vuonna 2,7 prosenttia, tuntipalkkaisten 3,4 prosenttia.

Ansioiden kehitysvauhdissa on ollut eroja, mutta hintojen nousu on leikannut niitä periaatteessa samalla tavalla. Ensimmäisenä tupovuonna hinnat nousivat odotettua selvästi vähemmän, mutta viime vuonna hieman enemmän, keskimäärin 1,6 prosenttia.

Ruotsissa liittokohtaiset sopimukset poikkeavat toisistaan pääosin vain yksityiskohdissa. Linjana ovat 3-vuotiset sopimukset, joiden kustannusvaikutus koko sopimuskaudella on yhteensä 10,2 prosenttia. Siitä 0,6 prosenttiyksikköä menee eläke-etujen parantamiseen.

Ruotsin teollisuuden suurliitto IF Metall neuvotteli teknologiateollisuuden alimpiin kuukausiansioihin ensimmäisenä sopimusvuonna vähintään 152 euron korotuksen. Ruotsalaisten useimmat muut uudet sopimukset ovat korottaneet matalimpia palkkoja paljon vaatimattomammin.

Kuntasektorin sopimus on voimassa kesäkuun loppuun asti. Ammattiliitto Kommunal tavoittelee matalimpiin palkkoihin tuntuvaa korotusta johtotähtenään IF Metallin saavutus teknologiateollisuudessa.

Norjassa yksityisalojen sopimus nosti tuntipalkkoja 0,31 euroa. Ay-liike hankki alimpiin tuntipalkkoihin sen päälle 0,12 euron korotuksen.

Tanskassa teollisuuden ammattiliittojen yhteisjärjestö CO-Indutri päätyi maaliskuussa 3-vuotiseen sopimukseen. Palkankorotuksista neuvotellaan vuosittain paikallisesti. Sopimus takaa matalimpiin palkkoihin vähintään 8 prosentin nousun.

Tanskalaisten sopimuksen erikoisuus on oikeus vuosittaiseen kahden viikon koulutukseen 85 prosentin palkalla. Ehtona on, että opiskelu parantaa työntekijän uudelleensijoittumisen mahdollisuuksia teollisuudessa.

Saksassa kemianteollisuuden 550 000 työntekijää sai keväällä uuden sopimuksen, joka on voimassa 14 kuukautta. Palkkoja nostetaan 3,6 prosenttia, minkä lisäksi sopimus sisältää kaksi pienehköä kertakorvausta.

Saksan metalliteollisuudessa sopimukset solmitaan osavaltioittain. Baden-Württenbergin osavaltion neuvottelijat toimivat päänavaajina lokakuun loppuun 2008 ulottuvalla sopimuksella. Palkkoja nostetaan kesäkuun alussa 4,1 prosenttia ja vuotta myöhemmin 1,7 prosenttia. Lisäksi työntekijät saavat kaksi kertakorvausta.