Palkankorotusten profiili on jo syntyneissä sopimuksissa prosenttipainotteinen, vaikka prosentti- ja euromääräisiä korotuksia yhdistävä sekalinja työnantajan painostuksesta huolimatta pystyttiin säilyttämään.

Lähes kaikkien SAK:laisten liittojen tavoitelistalla on henkilöstön edustajien aseman parantaminen ja epätyypillisten työsuhteiden käytön hillintä. Liitoissa katsotaan, että henkilöstön edustajien aseman parantaminen on keskeinen ehto paikallisen sopimisen lisäämiselle. Viime mainittu on työnantajien kärkitavoitteita neuvottelukierroksella.

Ensimmäisenä maaliin yritetään nyt kuntasektorilla, jossa tavoitteeksi on asetettu neuvottelutuloksen aikaansaaminen tähän päivään mennessä. Useimmissa SAK:laisissa liitoissa tavoitteena on neuvottelutulos ennen nykyisten tupossa sovittujen työehtosopimusten päättymistä syyskuun lopussa.

Niillä liitoilla, jotka eivät ole mukana tupossa, sopimukset päättyvät aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella. SAK:laisissa liitoissa työehtosopimusneuvotteluja käydäänkin pitkälle ensi kevääseen asti.

Palkoista vääntöä

Palvelualojen ammattiliiton PAMin tavoitteena on kaksivuotisella sopimuskaudella kustannusvaikutukseltaan vähintään 10 prosentin palkankorotukset. Lisäksi liitto haluaa jäsenilleen 350 euron kertakorvauksen sopimuskauden alkuun.

Työnantajapuolen tyrmäämää palkankorotustavoitetta liitossa perustellaan sillä, että palvelualan palkat ovat noin neljänneksen jäljessä teollisuustyöntekijöiden keskipalkoista ja kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kiinteistöhuollon hyvällä kannattavuudella. Palkkavaatimuksessa on myös huomioitu kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteet.

PAM hakee neuvotteluissa pelisääntöjä vuokratyön käyttöön ja tesseihin kirjausta siitä, että lisätyötä on tarjottava ensisijaisesti osa-aikaisille työntekijöille.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n palkankorotustavoite on kustannusvaikutukseltaan yhdeksän prosenttia kahden ja puolen vuoden pituisella sopimuskaudella. Lisäksi liitto haluaa viisivuotisen palkkaohjelman, joka nostaa palkkoja 10 prosentilla. Liiton laatutavoitteista tärkein koskee määräaikaisen työn vähentämistä.

Valtiosektorille JHL tavoittelee kaksivuotista sopimusta, erillistä palkkaohjelmaa ja saman tasoisia palkankorotuksia kuin kuntasektorille.

Kemianliiton sopimusaloista uusi työehtosopimus puuttuu vielä naisvaltaisesta tekstiiliteollisuudesta ja pesula-alalta sekä tekstiiliteollisuuden laitosmiehiltä. Työnantajat ovat olleet vastahankaisia suostumaan Kemian muilla aloilla sovittuun palkankorotustasoon – kustannusvaikutukseltaan noin kahdeksaan prosenttiin kahden ja puolen vuoden sopimuskaudella. Puheenjohtaja Timo Vallittu kuitenkin uskoo, että neuvottelutulokseen päästään vielä ennen kuun loppua.

Kuljetusala käynnistelee

Sähköliitossa neuvotellaan parhaillaan kaikilla pääsopimusaloilla. Eniten työtä teettää talotekniikan työehtosopimus, jossa palkankorotusten lisäksi on neuvoteltava myös urakkahinnoista. Liitossa ei ole vielä määritelty täsmällistä palkankorotustavoitetta tai sopimuskauden pituutta.

Ennen kesälomia uudet työehtosopimukset saatiin neuvoteltua kemian- ja teknologiateollisuuden sähkömiehille. Ne noudattelevat Kemian ja Metallin sopimusten linjaa.

Puuliiton veneteollisuuteen työehtosopimus syntyi kesäkuussa, ja se noudattelee yleistä linjaa. Liiton muilla sopimusaloilla metsäkonealaa lukuunottamatta neuvotteluja käydään parhaillaan.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU tavoittelee yleistä tasoa korkeampia palkankorotuksia, sillä alan ansiotaso on liiton näkemyksen mukaan jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. PAU:lle tärkeä kysymys on alan työaikasäädösten yhdenmukaistaminen.

PAU:n lisäksi kuljetusaloista neuvottelevat parhaillaan tai ovat käynnistämässä lähiviikkoina neuvotteluja Rautatieläiset, Veturimiehet, Rautatievirkamiehet, Ilmailualan Unioni ja lentoemäntiä ja stuertteja edustava SLSY. Myös AKT:n matkatoimistojen työntekijöitä koskevat tes-neuvottelut ovat käynnistyneet.

Pirjo Pajunen, Aino Pietarinen

	Neuvottelujen etenemistä seurataan SAK:n nettipalvelussa osoitteessa www.sak.fi/sopimuskierros.
	JHL:n puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren haastattelu

– Tilanne, että naisvaltaisella alalla ei ole ollut palkallista äitiys- tai isyysvapaata, alkaa olla jo koko alalle imagokysymys. Lisäksi Kela on tullut asiassa vuosien kuluessa vastaan korottamalla päivärahoja.

PAMin tavoitteena on saada sopimuksiin palkalliseksi 105 päivää äitiysvapaata ja 18 päivää isyysvapaata. Selinin mukaan kustannusvaikutus jää pieneksi, vain noin 0,3 prosenttiin, jos viisi prosenttia alan työntekijöistä pitää 105 päivän äitiysvapaan.

Uusi huhtikuun lopussa 2010 päättyvä työehtosopimus korottaa palkkoja 7,6–8,5 prosenttia riippuen paikallisesta sopimisesta. Mitä enemmän korotuksia maksetaan tasaisesti jaettavana yleiskorotuksena, sitä pienemmäksi palkankorotusprosentti jää. Paikallisesti voidaan toki päättää, että palkkoja korotetaan maksimimäärä ja potti jaetaan tasaisesti kaikille.