– Hierarkkisessa järjestelmässä toimivat ihmiset eivät puutu asiaan, vaan antavat psyykkisen väkivallan käyttäjille ja toteuttajille suoranaista tukea, toteaa terveydentieteiden lisensiaatti Pirkko Sandelin, joka kesän alussa väitteli aiheesta Oulun yliopistossa.

Puistattavinta Sandelinin mielestä on se, että pahimmissa tapauksissa selvästi epäasiallinen käyttäytyminen selitetään normaaliksi, luonnolliseksi toimintatavaksi työyhteisössä.

Sandelin päätyi tulokseen analysoidessaan väitöstutkimukseensa keräämänsä 32 terveydenhuollon työntekijän ja opiskelijan kertomuksia psyykkisestä väkivallasta.

Psyykkiselle väkivallalle on ominaista uhriksi joutuvan avoin ja kätketty uuvuttaminen esimerkiksi julkisesti nolaamalla, nöyryyttämällä ja systemaattisesti mustamaalaamalla.

– Uhri eristetään avoimilla ja kätketyillä menetelmillä, Sandelin kertoo.

Naiset harjoittavat psyykkisesti väkivaltaisia, erilaisia pelejä, kuten esim. neulanterävää, avointa tai kätkettyä, piikittelyä, mutta miehet toteuttavat väkivaltaa suorasukaisemmin.

Lopulta käy niin että väkivallan uhri väsyy. Hän ei enää jaksa puolustaa itseään. Selviytyäkseen tilanteista hän ottaa etäisyyttä työtovereistaan, lähtee tai joutuu lähtemään työstään tavalla tai toisella.

– Moni sairastuu psyykkisesti. Toisinaan uhri päätyy itsemurhaan, väittelijä kertoo.

Väitöstutkimus saa Oulun yliopistosairaalassa työskentelevät työsuojeluvaltuutetut Leena Rauta-aron ja Sirkka Kaikkosen järkyttyneiksi.

Rauta-aro toimii hoitajien ja Kaikkonen ei-hoitohenkilöstön ts-valtuutettuna.

Heidän mukaansa Oulun yliopistosairaalassa ei näin rankkoihin tapauksiin ole törmätty.

Sairaalassa tehtiin 2001 kysely kiusaamisesta. Sen mukaan suurin osa tapauksista oli "sanallista mollaamista".

Kiusaamiseen puututtava

Kyselyn jälkeen Oys:ssa hyväksyttiin 2003 toimintaohje, jolla pyritään ehkäisemään kiusaamista ja epäasiallista kohtelua työpaikalla.

Ohjeessa korostetaan sitä, että kiusaamista ei saa jättää käsittelemättä, vaan siihen on puututtava kaikissa tapauksissa.

Rauta-aro kertoo että ts-valtuutettujen tietoon kiusaamistapauksia tulee esille vuosittain kymmenkunta.

– Ne eivät ole kuitenkaan niin mustavalkoisia, vaan hyvinkin monimutkaisia juttuja, hän huomauttaa.

Rauta-aron mielestä ongelmalliseksi tapausten selvittämisen tekee se, että osa kiusatuksi joutuneista ei halua itse ottaa osaa keskusteluihin, joissa asiat käytäisiin mm. kiusaajan kanssa perusteellisesti läpi.

– He olettavat, että ts-valtuutettu keskustelee ja hoitaa asian, hän selvittää.

Myös työnantajan direktio-oikeus saatetaan kokea kiusaamiseksi. Pirkko Sandelinin mielestä olisikin hyvä selvittää, mitä direktio-oikeus on.

– Voihan olla, että osa esimiehistä käyttää laillisia keinoja harjoittamassaan psyykkisessä väkivallassa tai ne jostain syystä näyttävät ulospäin siltä, väitöstutkija huomauttaa.

Sirkka Kaikkonen kertoo esimerkin eräästä vireillä olevasta kiusaamistapauksesta.

– Työntekijä on kokenut joutuneensa kiusatuksi, kun työtoverit sanovat aamuisin vain huomenet ja illalla näkemiin mutta koko päivänä ei sitten muuta puhutakaan.

Puhumattomuus eristää

Tähän Pirkko Sandelin haluaisikin puututtavan. Puhumattomuuden kulttuuria ei voi hyväksyä.

– Eihän se ole normaalia, eikä edes mahdollista hoitotyössä, ettei puhuta ja kommunikoida keskenään. Hyvää ja ammattitaitoista hoitotyötä ei voi tehdä, jos ei puhuta. Puhumattomuutta on turha selittää esimerkiksi kiireellä tai halulla keskittyä vain omaan työhön, hän kommentoi.

Sandelin muistuttaa lukuisista aikaisemmista tutkimuksista, joissa puhumattomuus ja mykkyys luokitellaan merkitseväksi hiljaisuudeksi, jolla työtoveri eristetään sosiaalisesti muista.

Hän ei hyväksy myöskään sitä näkemystä, jonka mukaan "nämä ovat niin vaikeita asioita", ettei niitä voi edes käsitellä. Sandelin ihmettelee myös kiusaamis-käsitettä.

– Tutkimustulosten perusteella on hämmästyttävää, että tällaisesta ilmiöstä käytetään lainsäädännössä käsitettä kiusaaminen. Se käsite mitätöi ja vähättelee tätä julmaa yksilöitä ja yhteisöjä vakavasti traumatisoivaa ilmiötä, Sandelin huomauttaa.

Seppo Korhonen