– Sitäkin varten pitäisi löytää arkeen istuvampia työaikamalleja, sanoo SAK:n palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila.

Työntekijällä saattaa olla tarvetta tulla myöhemmin töihin, lähteä aikaisemmin, saada vapaapäiviä tai pidempiä vapaajaksoja. Työaikapankin tarkoituksena on vastata noihin tarpeisiin sekä parantaa työssäjaksamista, tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Yli 60 prosentilla työntekijöistä on käytössä työaikajärjestely, jossa säännöllisen työajan ylimenevät tunnit kirjataan ja niitä käytetään vapaina. Työaikapankki on kuitenkin vielä harvalla käytössä. Sillä tarkoitetaan sellaista työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahaetuuksia voidaan säästää ja pitää vapaana.

– Työaikapankilla ei työaika pitene, eikä sen avulla ratkaista työvoimapulaa. Se ei myöskään lyhennä työaikaa vaan uudelleenkohdentaa sitä, Antila kertoo.

Vapaita tasapuolisesti

SAK on tehnyt liitoille ohjeen työaikapankista työehtosopimusneuvotteluihin. Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille on tehty oma oppaansa. Liittojen ohjeessa nostetaan esiin asioita, joita neuvotteluissa kannattaa pohtia. Halutessaan liitto vie asian neuvottelupöytään, jossa siitä tehdään alalle sopiva sovellus. Sen pohjalta työpaikalla voidaan paikallisesti sopia miten sitä siellä toteutetaan.

Työaikapankista neuvoteltaessa pitää sopia tarkasti siitä mitä etuja pankkiin voidaan siirtää ja millaisissa tilanteissa työnantajalla on oikeus kieltäytyä antamasta vapaata. Niitä tilanteita varten, joissa useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samaan aikaan eikä kaikille voida sitä antaa, kannattaa sopia periaatteet, joilla vapaata annetaan. Periaatteiden pitää olla oikeudenmukaiset ja tasapuoliset kaikille työntekijöille.

Juha Antila toivoo, että paikallinen sopimus työaikapankista lähetettäisiin myös ammattiosastoon hyväksyttäväksi ja liittoon talteen.

– Tällä emme halua lisätä kontrollia vaan parantaa palvelua. Eihän liitossa muuten edes tiedettäisi millaisia työaikamalleja työpaikoilla on käytössä.

Työaikapankeista tulee keskenään hyvin erilaisia. Antilan mielestä voi olla mahdollista, että jossain vaiheessa työaikapankista tehdään laki, jossa määritetään reunaehdot järjestelylle.

Työtyytyväisyys paranee

Tänä syksynä joidenkin alojen työehtosopimuksissa on jo sovittu työaikapankista ja osassa sitä tullaan pohtimaan myöhemmin. PAMissa työaikapankki otettiin hiihtokeskuksia, ohjelmapalvelualaa sekä huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeviin työehtosopimuksiin. Niissä on kokeiltu työaikapankkeja jo viiden vuoden ajan. Työaikapankin tarkoituksena on saada useammalle työntekijälle vakinaisia kokoaikaisia työsuhteita.

– Kokeiluissa selvisi, että kun ihmiset pääsevät suunnittelemaan omaa työajan ja vapaa-ajan yhteensovittamista, sairaspoissaolot vähenevät huomattavasti. Työtyytyväisyyskin nousi selvästi ja vakituisia työsuhteita tuli lisää, kertoo PAMin majoitus- ja ravitsemisalan neuvottelupäällikkö Lassi Ojanen.

– Kun hiihtokeskuksissa tehdään keskimäärin yhdeksäntuntista työpäivää sesonkiaikana, niin sillä päästään muutaman kuukauden kestävän rospuutonkin yli, Ojanen jatkaa.

Kunta-alan neuvotteluissa taasen työnantaja esitti työaikapankkia, mutta työntekijöiden näkemykset poikkesivat siitä merkittävästi.

– Lähtökohtana pitäisi olla, että vapaat voidaan pitää kokonaisina vapaapäivinä ja että ne luetaan työaikaan. Työaikapankki ei kumoa työehtosopimuksen mukaisia työaikakorvauksista eikä sillä näin ollen saa säästöjä esimerkiksi ylityökorvauksista, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi.

Työaikajärjestelyjen on myös oltava suunnitelmallisia. Henkilöstösuunnitelmassa on syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön. Vapaat täytyy voida pitää siten, ettei sitä varten tarvitse palkata lisää sijaisia.

Pirttijärven mielestä työaikapankki voisi olla hyvä järjestely joillekin kunta-alan ammattiryhmille, kuten koulunkäyntiavustajille. He voisivat tehdä kouluvuoden aikana tunteja sisään, jotta kesän palkanmaksuton kausi lyhenisi.

– Työaikapankkia voisi kokeilla muutamissa paikoissa ja valmistella mallia huolella ennen kuin siitä sovitaan työehtosopimuksessa, Pirttijärvi toteaa.

Helena Ronkainen

– Sisääntehtyjä joustotunteja käytetään vapaina alikuormatilanteissa, jotta vältyttäisiin lomautuksilta, kertoo pääluottamusmies Juha Kaasinen.

Aluksi työntekijät pelkäsivät, että työaikapankilla pyritään romuttamaan ylityökorvausjärjestelmä. Nyt he eivät luopuisi työaikapankista.

Suurin osa työntekijöistä, jolla on mahdollisuus tehdä joustotunteja, tekee niitä jonkun verran. Alle kuudeosalla työntekijöistä on niitä koossa maksimi, 120 tuntia.

Kaikilla työntekijöillä on lisäksi liukuva työaika ja saldojärjestelmä, jolla voi tehdä enintään 40 tuntia miinusta tai plussaa.

Koneenasentaja Keimo Kangasjärvelä ja instrumenttiasentaja, luottamusmies Juha Heininen ovat tyytyväisiä työpaikkansa työaikajärjestelyihin.

– Tämän jälkeen olisi vaikea siirtyä työpaikkaan, jossa ei olisi liukuvaa työaikaa ja työaikapankkia, tunnustaa Heininen.

Molemmat miehet tulevat mieluiten puoli seitsemäksi töihin. Perheen kannalta on hyvä, että töistä pääsee aikaisin.

– Mieluiten sitä tietysti pitää kesäloman yhteydessä pankista tunteja, mutta tänä kesänä en saanut, kun ei ollut alikuormaa. Edellisen kesänä pidin kesäloman jälkeen pankista tunteja ja olin vapaalla kaikkiaan kuusi viikkoa, Kangasjärvelä kertoo.