vane.jpg (302 bytes)

Jätevedenpuhdistamolla liki hajutonta

Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo pelastaa luontoa

pi-nu.gif (132 bytes) Vastuskyky keskimääräistä parempi

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työntekijöiden työympäristö muuttui Lahden seudun Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon saneerauksen myötä lähes hajuttomaksi ja meluttomaksi. Liete kuivataan, kuonaa kertyy vähemmän ja valtaosa siitä kierrätetään. Metaanikaasulla lämmitetään puhdistamon lisäksi satakunta omakotitaloa. Puhdistettu vesi pumpataan Porvoonjokeen ja se saa joen virtaamaan. Kuumina ja kuivina kesinä joen vettä laimennetaan Vesijärvestä tulevalla järvivedellä, sillä vaikka jätevesi onkin hyvin puhdistettua, sen määrä ei saa ylittää puolta jokiveden määrästä.

– Me emme likaa Porvoonjokea, pikemminkin päinvastoin. Me pidämme sitä puhtaana käsittelemällä Lahden 100 000 asukkaan sekä teollisuuden ja maatalouden jätevedet, toteaa työnjohtaja Markku Dahl.

Nopeaa ja oikeaa reagointia

Jätevedenpuhdistuslaitoksella jos missä tehdään konkreettista ympäristötyötä luonnon pelastamiseksi. Lahden Veden JHL:läisten työsuojeluvaltuutettu Valto Tanhula toteaa, että suurimmat haasteet Lahden Veden JHL:läisten työsuojeluvaltuutettu Valto Tanhula toteaa, että nykyaikaisella jätevedenpuhdistamolla voivat paremmin sekä miehet että ympäristö. Foto: PATRIK LINDSTRÖMtulevat ulkoapäin.

– Meidän on pystyttävä pitämään prosessi kasassa, reagoimaan nopeasti, kun viemäreistä tulee jotakin, myrkkyjä tai mitä hyvänsä, Tanhula sanoo.

Siis aivan mitä hyvänsä – kammottavimmillaan ihmissikiöitä ja koiranpentuja sekä rottia, tekohampaita, leikkikaluja, pienehköjä joulukuusia, kukkaruukkuja. Rahanpesuakin täällä on harjoitettu kun viemäreihin on tungettu seteleitä. Ylös on poimittu yksi jos toinenkin polkupyörä. Se miten ne ovat viemäreihin päätyneet oudoksuttaa parkkiintuneita työntekijöitäkin.

Tällaisia löytöjä työntekijät eivät enää tee. Systeemi muuttui, kun neljä vuotta kestänyt saneeraus viime vuonna valmistui. Saneerauksella pyrittiin myös luomaan turvallinen työympäristö, josta syystä Valto Tanhulalla olikin palaveri urakoitsijan kanssa kerran viikossa.

– Me vaadimme parempia turvallisuusmääräyksiä ja ehdotimme esimerkiksi puhdistusluukkuja, jotta huolto olisi turvallisempaa. Kaikki esityksemme otettiin huomioon, sanoo Tanhula, joka on lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.

Herkkää saneerausta

Tehokkaampi kaasukattila mahdollistaa sen, että kaikki metaanikaasu pystytään käyttämään, liete pesemään, kuivaamaan ja kierrättämään muuttamalla se mullaksi Kujalan kaatopaikalla.

Jätevesi sisältää monia epäpuhtauksia ja bakteereja, mutta myös orgaanista jätettä. Foto: PATRIK LINDSTRÖMNyt voivat paremmin sekä miehet että ympäristö.

– Olemme olleet monessa suhteessa edelläkävijöitä, ja Lahden Vesi, joka on kunnallinen liikelaitos, saneeraa nyt toista vedenpuhdistuslaitosta eli Kariniemeä samalla periaatteella kuin täällä, Valto Tanhula kertoo.

Puhdistamo on nyt aivan muuta kuin se pieni primitiivinen laitos, jonne Tanhula tuli töihin vuonna 1978. Valtaosa töistä tehtiin silloin käsin, roskat haravoitiin pois, liete ja hiekka siirrettiin kottikärryillä lankkusiltoja pitkin altaisiin. Prosessia valvottiin haju- ja näköaistin avulla.

– Pumppu kävi ehkä tunnin ajan ja sitten siitä revittiin puoli tuntia irti siihen takertunutta sukkaa. Nykyään prosessia valvotaan tietokoneruudulta. Taskussa oleva kännykkä varoittaa, jos ongelmia ilmenee. Joka toinen viikonloppu päivystetään kotona. Laitos on automatisoitu erittäin pitkälle, Tanhula sanoo.

Ammattikoulutuksella uutta väkeä

Puhdistamolle ei juuri töihin jonoteta. Työvoimapula uhkaa ja uusia työntekijöitä pyritään houkuttelemaan alalle ammattikoulutuksella. Koekaniineina on Valto Tanhulan lisäksi kymmenkunta kokenutta työntekijää vedenpuhdistamoilta eri puolelta Suomea. Kaksivuotisen koulutuksen pitäisi olla valmis tänä syksynä, mutta ammattinimikekin on vielä lyömättä lukkoon.

Ympäristöstä huolehtiminen on aina kuvassa mukana. Tanhula sekä Dahl iloitsevat siitä, että Suomessa on viime vuosina havahduttu.

– Vedenpuhdistamot ovat tärkeitä ja vaatimustaso nousee koko ajan. Mutta vesistöjä likaavat sekä teollisuus että maatalous samoin kuin naapurimaat Suomenlahdella. Itämeren vesi vaihtuu Tanskan salmien kautta vain hyvin hitaasti.

Ingegerd Ekstrand

 

Vastuskyky keskimääräistä parempijutun alkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Ripuli tulee tulokkaalle kuin manulle illallinen, ja vielä myöhemminkin 39 prosenttia kunnallisten vedenpuhdistuslaitosten noin 560 työntekijästä kärsii bakteerien aiheuttamista vatsavaivoista, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus vuodelta 2003.

– Kestävän kehityksen toimikunnassa mukana oleva SAK saisi mielellään ottaa harteilleen ay-liikkeen ympäristötyön johtajan roolin,  toteaa JHL:n ympäristöasiantuntija Yrjö Nuutinen. Foto: PATRIK LINDSTRÖM– Työntekijöiden terveystilanne on hyvä, parempi kuin minä ja tutkijat olimme odottaneet. Vastustuskyky on selvästi parempi kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Epäkohtia ovat melu, haju, tärinä, kuumuus, kylmyys ja kosteus. Työhön ei kuitenkaan liity erityisen suuria riskejä, sanoo JHL:n ympäristöasiantuntija Yrjö Nuutinen.

Nuutisen Raseborg-opistossa pitämät ympäristönsuojelukurssit ovat arvostettuja ja ay-liikkeen piirissä ainoita laatuaan. JHL järjestää vuosittain eri paikkakunnilla myös ympäristöpäiviä.

Nuutinen päivittää parhaillaan JHL:n (KTV:n) vuonna 2000 hyväksyttyä ympäristöohjelmaa. Ohjelma on SAK:laisessa ay-liikkeessä ainoa laatuaan, mikä on Nuutisen mielestä vahinko.

– Kestävän kehityksen toimikunnassa mukana oleva SAK saisi mielellään ottaa harteilleen ay-liikkeen ympäristötyön johtajan roolin, Nuutinen sanoo.

Tikittäviä ympäristöpommeja löytyy, muun muassa ne noin 500 lopetettua, mutta ei saneerattua, sahaa.

Palkkatyöläinen 12.12.2007 nro 10/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)