Työntekijöiden
työympäristö muuttui Lahden seudun Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon saneerauksen
myötä lähes hajuttomaksi ja meluttomaksi. Liete kuivataan, kuonaa kertyy vähemmän ja
valtaosa siitä kierrätetään. Metaanikaasulla lämmitetään puhdistamon lisäksi
satakunta omakotitaloa. Puhdistettu vesi pumpataan Porvoonjokeen ja se saa joen
virtaamaan. Kuumina ja kuivina kesinä joen vettä laimennetaan Vesijärvestä tulevalla
järvivedellä, sillä vaikka jätevesi onkin hyvin puhdistettua, sen määrä ei saa
ylittää puolta jokiveden määrästä.
Me emme likaa Porvoonjokea, pikemminkin päinvastoin. Me pidämme sitä puhtaana
käsittelemällä Lahden 100 000 asukkaan sekä teollisuuden ja maatalouden
jätevedet, toteaa työnjohtaja Markku Dahl.
Nopeaa ja oikeaa reagointia
Jätevedenpuhdistuslaitoksella jos missä tehdään konkreettista ympäristötyötä
luonnon pelastamiseksi. Lahden Veden JHL:läisten työsuojeluvaltuutettu Valto Tanhula toteaa,
että suurimmat haasteet
tulevat ulkoapäin.
Meidän on pystyttävä pitämään prosessi kasassa, reagoimaan nopeasti, kun
viemäreistä tulee jotakin, myrkkyjä tai mitä hyvänsä, Tanhula sanoo.
Siis aivan mitä hyvänsä kammottavimmillaan ihmissikiöitä ja koiranpentuja
sekä rottia, tekohampaita, leikkikaluja, pienehköjä joulukuusia, kukkaruukkuja.
Rahanpesuakin täällä on harjoitettu kun viemäreihin on tungettu seteleitä. Ylös on
poimittu yksi jos toinenkin polkupyörä. Se miten ne ovat viemäreihin päätyneet
oudoksuttaa parkkiintuneita työntekijöitäkin.
Tällaisia löytöjä työntekijät eivät enää tee. Systeemi muuttui, kun neljä
vuotta kestänyt saneeraus viime vuonna valmistui. Saneerauksella pyrittiin myös luomaan
turvallinen työympäristö, josta syystä Valto Tanhulalla olikin palaveri urakoitsijan
kanssa kerran viikossa.
Me vaadimme parempia turvallisuusmääräyksiä ja ehdotimme esimerkiksi
puhdistusluukkuja, jotta huolto olisi turvallisempaa. Kaikki esityksemme otettiin
huomioon, sanoo Tanhula, joka on lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen.
Herkkää saneerausta
Tehokkaampi kaasukattila mahdollistaa sen, että kaikki metaanikaasu pystytään
käyttämään, liete pesemään, kuivaamaan ja kierrättämään muuttamalla se mullaksi
Kujalan kaatopaikalla.
Nyt voivat paremmin sekä miehet että ympäristö.
Olemme olleet monessa suhteessa edelläkävijöitä, ja Lahden Vesi, joka on
kunnallinen liikelaitos, saneeraa nyt toista vedenpuhdistuslaitosta eli Kariniemeä
samalla periaatteella kuin täällä, Valto Tanhula kertoo.
Puhdistamo on nyt aivan muuta kuin se pieni primitiivinen laitos, jonne Tanhula tuli
töihin vuonna 1978. Valtaosa töistä tehtiin silloin käsin, roskat haravoitiin pois,
liete ja hiekka siirrettiin kottikärryillä lankkusiltoja pitkin altaisiin. Prosessia
valvottiin haju- ja näköaistin avulla.
Pumppu kävi ehkä tunnin ajan ja sitten siitä revittiin puoli tuntia irti
siihen takertunutta sukkaa. Nykyään prosessia valvotaan tietokoneruudulta. Taskussa
oleva kännykkä varoittaa, jos ongelmia ilmenee. Joka toinen viikonloppu päivystetään
kotona. Laitos on automatisoitu erittäin pitkälle, Tanhula sanoo.
Ammattikoulutuksella uutta väkeä
Puhdistamolle ei juuri töihin jonoteta. Työvoimapula uhkaa ja uusia työntekijöitä
pyritään houkuttelemaan alalle ammattikoulutuksella. Koekaniineina on Valto Tanhulan
lisäksi kymmenkunta kokenutta työntekijää vedenpuhdistamoilta eri puolelta Suomea.
Kaksivuotisen koulutuksen pitäisi olla valmis tänä syksynä, mutta ammattinimikekin on
vielä lyömättä lukkoon.
Ympäristöstä huolehtiminen on aina kuvassa mukana. Tanhula sekä Dahl iloitsevat
siitä, että Suomessa on viime vuosina havahduttu.
Vedenpuhdistamot ovat tärkeitä ja vaatimustaso nousee koko ajan. Mutta
vesistöjä likaavat sekä teollisuus että maatalous samoin kuin naapurimaat
Suomenlahdella. Itämeren vesi vaihtuu Tanskan salmien kautta vain hyvin hitaasti.
Työntekijöiden terveystilanne on hyvä, parempi kuin minä ja
tutkijat olimme odottaneet. Vastustuskyky on selvästi parempi kuin suomalaismiehillä
keskimäärin. Epäkohtia ovat melu, haju, tärinä, kuumuus, kylmyys ja kosteus. Työhön
ei kuitenkaan liity erityisen suuria riskejä, sanoo JHL:n ympäristöasiantuntija Yrjö
Nuutinen.
Nuutisen Raseborg-opistossa pitämät ympäristönsuojelukurssit ovat arvostettuja ja
ay-liikkeen piirissä ainoita laatuaan. JHL järjestää vuosittain eri paikkakunnilla
myös ympäristöpäiviä.
Nuutinen päivittää parhaillaan JHL:n (KTV:n) vuonna 2000 hyväksyttyä
ympäristöohjelmaa. Ohjelma on SAK:laisessa ay-liikkeessä ainoa laatuaan, mikä on
Nuutisen mielestä vahinko.
Kestävän kehityksen toimikunnassa mukana oleva SAK saisi mielellään ottaa
harteilleen ay-liikkeen ympäristötyön johtajan roolin, Nuutinen sanoo.
Tikittäviä ympäristöpommeja löytyy, muun muassa ne noin 500 lopetettua, mutta ei
saneerattua, sahaa.