Pekka Järvinen ei ole kyllästynyt vuosikymmeniä jatkuneeseen työsuojeluvaltuutetun työhönsä. – Tämä on mielenkiintoinen tehtävä, jossa pääsee kehittämään työoloja.

NCC:n yksikkö saakin olla ylpeä sitkeästä työturvallisuustyöstään. Itä-Suomi-Lahti komeilee konsernin turvallisuustilastojen kärjessä. Työtapaturmia sattuu yhä vähemmän. Pysyvään työkyvyttömyyteen johtanut tapaturma sattui viimeksi Lahden Sibelius-talon työmaalla toistakymmentä vuotta sitten. Nykypäivää ovat venähdykset, viiltohaavat, roska silmässä, kaatumiset. – Tosin tänä talvena ja keväänä ei ole sattunut yhtään kaatumistapaturmaa, koska kaatumiset erilaisine ehkäisykonsteineen on nostettu yrityksessä tikunnokkaan. Silmiin kohdistuvien työtapaturmien määrä on laskenut vuoden aikana rutkasti, kun silmäsuojaimet määrättiin pakollisiksi, työsuojelupäällikkö Pertti Lang sanoo.

Työsuojelupäällikkö Pertti Lang sanoo, ettei yhtäkään työmailta tullutta ideaa työturvallisuuden kohentamiseksi ole varaa hylätä kokeilematta.

Turvallisuuden muistuttaja

NCC:llä kuten monissa muissakin suurissa firmoissa työsuojelumääräykset tulevat todella ylimmältä johdolta. Yhtiössä kaikki kokoukset norsunluutornia myöten työmaapalavereihin alkavat työturvallisuusasioissa. Ainakin teoriassa.

– Kyllä näin tapahtuu myös käytännössä ainakin työmailla. Noin 30 vuotta rakennusalalla työskennelleenä täytyy sanoa, että tapahtui valtava muutos, kun Puolimatka myi firman ruotsalaisille. Uusien omistajien myötä työturvallisuus ja työhyvinvointi on nostettu aivan toisenlaiselle tasolle kuin se oli aiemmin. Kun aiemmin työnantajat eivät liioin piitanneet turvallisuudesta, vaan tuotannon nopeus ja tulopuoli olivat keskiössä, nyt turvallisuusohjeita satelee korkealta johdosta niin, että työmaatasolla kavereita joskus tympäisee, Pekka Järvinen sanoo ja muistuttaa, että työsuojelu, nolla tapaturmaa, työhyvinvointi yleensäkin ovat ensisijaisesti kiinni asenteista.

– Meillä on riittävästi pykäliä, niitä ei tarvita lisää. Kunhan opittaisiin ja suostuttaisiin noudattamaan nykyisiä.

Pekka Järvisen monesti epäkiitollinen tehtävä työsuojeluvaltuutettuna on väsymättä muistuttaa henkilökohtaisten suojaimien käytöstä, työmaasiisteydestä ja muusta turvallisuudesta. Ulkomaalaisten, siis myös vieraskielisten työntekijöiden lisääntyminen rakennustyömailla on tuonut oman lisänsä valtuutetun työhön.

– Kun kysyn kaverilta, ymmärrätkö, tämä nyökyttelee päätään. Seuraavana ja sitä seuraavana aamuna loputtomiin sama asia on otettava uudelleen puheeksi. Suomen kielen ymmärtäminen yhteisillä työmailla on kyllä tärkeä turvallisuustekijä.

Sekä työsuojeluvaltuutettu että -päällikkö ovat kuitenkin sitä mieltä, että alihankkijoiden tuomat murheet ja riskit arjen työssä vähentyvät kaiken aikaa.

– NCC:llä yhteisten työturvallisuusohjeiden noudattaminen koskee myös alihankkijoita. Tarjouskilpailua ei edes läpäise, elleivät turvallisuustekijät ainakin paperilla ole kunnossa. Silti jokapäiväisessä työssä ilmenee silloin tällöin hankaluuksia säännösten noudattamisessa, Pertti Lang sanoo ja kertoo joskus, tosin harvoin, joutuneensa myös poistamaan alihankkijan miehet työmailta, kun turvallisuusote on lipsunut.

Lippuja ja lappuja

Nolla tapaturmaa on kova vaatimus riskialttiilla rakennusalalla. Ei tavoitetta ole saavutettu NCC:lläkään. Itä-Suomi-Lahti -yksikössä oli viime vuonna kaksi sairauslomiin johtanutta työtapaturmaa, sairauspäiviä kertyi kymmenen.

Kehityskaari kertoo kuitenkin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut oleellinen muutos. Vuonna 1999 tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 153 päivää ja tapaturmia 29.

Koska työturvallisuuden tasosta ei voi neuvotella, ratkaisuista tavoitteen pääsemiseksi on sovittava koko ajan. Yhtenä keinona kohti nolla tapaturmaa ovat havaintolaput, joita jokaisen työpaikalla on täytettävä, tosin kaikkia se ei huvita. Käytännössä siis läheltä piti -tilanteista, riskipotentiaaleista, pienistä ja suurista ehdotuksista turvallisuuden parantamiseksi pitää täyttää lappu ja jokainen lappu myös käsitellään työmaakokouksessa.

– Onhan se myönnettävä, että kaikki eivät varsinaisesti tykkää näistä lipuista ja lapuista, mutta havaintolaput ohjaavat siiten suuntaan, että turvallisuus on osa työn tekemistä. Aina kun kuljet rakennustyömaalla, teet koko ajan havaintoja ympäristöstä. Puutteista pitäisi raportoida, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhain, Pekka Järvinen sanoo ja muistuttaa, että työturvallisuus ei ole vain yksilön vaan koko työmaan porukan asia. Siksi siihen ei voi suhtautua välinpitämättömästi.

Pertti Lang sanoo, että työmailta tulleet ideat työturvallisuuden kohentamiseksi käsitellään eikä yhteenkään suhtauduta väheksyvästi.

– Ei ole varaa. Pienistä ideoista voi koitua suurta hyötyä. Kaveri työmaalla kehitteli helppokäyttöisen hiekoituskannun ja kaatumiset vähenivät oitis.

Leena Seretin
kuvat Tuulikki Holopainen

Palkkatyöläinen 5.5.2010 nro 4/10