Ulkomailta
Virosta vauhdilla sopimusyhteiskunta
 Viime vuosina Viro on nopealla tahdilla saattanut
lainsäädäntöään EU-kuntoon. Viron ammatillisen keskusjärjestön EAKL:n
oikeussihteeri Margarita Tuch totesikin, että EU:hun on valmistauduttu,
mutta työntekijöiden oikeuksien suojeleminen ei ole helppoa. Hyvien lakien
täytäntöönpano ja valvonta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Lisäksi
työntekijöiden oikeuksia ollaan Virossa uhraamassa talouskasvulle.
Samanaikaisesti Virossa ollaan
rakentamassa sopimusyhteiskuntaa. Työpaikoilla sopimusten solmiminen on vilkastunut viime
aikoina. Lisäksi työnantajat ja työntekijät ovat solmineet ns. sosiaalisen
kumppanuuden sopimuksen, joka on eräänlainen raamisopimus siitä, kuinka
työmarkkinoilla toimitaan ja sovitaan — vastaa suunnilleen suomalaista tammikuun
kihlausta.
Kumppanuussopimuksen syntymistä piti
erityisen merkittävänä myös Viron sosiaali- ja työministeri Eiki Nestor.
Hän arvioi sen olevan hyvä ensimmäinen askel sopimuskulttuurin luomiselle.
EAKL:n puheenjohtaja Kadi Pärnits
toteaa sopimusten neuvottelun ja lainsäädännön valmistelun työllistävän
ay-liikettä melkoisesti. Näiden lisäksi ay-liikkeellä pitäisi olla parempia
resursseja viestinnän laadulliseen kehittämiseen, jäsenten värväysstrategian
luomiseen sekä ay-johdon kouluttamiseen. Myös työllisyyden hoito ja koulutuksen
järjestäminen on jäsenistölle tärkeää.
Työmarkkinoilla on myös sovittu
työttömyysvakuutuksen kehittämisestä sekä vielä tämän vuoden aikana on
odotettavissa niin tupo kuin työllistämissopimuskin. Näin Virossa on vuoden —
parin kuluessa otettu melkoisia harppauksia kohti sopimusyhteiskuntaa.
EAKL:n pääsihteeri Raivo Paavo
olikin tyytyväisen kehitykseen, sillä tänä päivänä virolaiset työnantajatkin
alkavat antaa arvoa sopimuksille.
Hyvinvointivaltion rakentaminen
vaikeaa ja kallista
Työn alla parlamentissa on lakeja
sosiaaliturvasta, työttömyysturvasta, eläkkeistä, terveydenhoidosta, koulutuksesta,
palkoista sekä työsopimuslaki. Onpa Virossa sovittu yleissitovuudestakin, joka on
sisällöltään erilainen kuin meillä Suomessa. Virossa työnantaja- ja
työntekijäliitto voivat itse julistaa sopimuksensa alalla yleissitovaksi, sillä
järjestäytymisen vähäisyys niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin tekee
mahdottomaksi tarkastelun edustavuudesta sanoin kuin meillä Suomessa.
Lainsäädäntöhankkeiden
valmistelussa on ay-liikkeelläkin töitä, jotta työntekijöiden oikeudet eivät
lainvalmistelussa jäisi huomiotta.
– Myös suhtautuminen Viron
ammattiyhdistysliikkeeseen on muuttunut. Ay-liikkeestä on tullut vakavasti otettavaa
liikettä, jota parlamentin oikeistopuolueetkin jo kuuntelevat, totesi parlamentin
sd-ryhmän puheenjohtaja ja Tarton yliopiston professori Marju Lauritsin.
Lauritsinin mukaan ay-liikettä
kuunnellaan työelämän asioissa ja lainsäädännön valmistelussa.
– Mutta hyvinvointivaltion
rakentaminen ei ole helppoa, koska ei ole rahaa. Jos korotamme veroja, sosiaaliturvaa,
eläkkeitä jne niin olemme konkurssissa hyvin nopeasti, luonnehti Lauritsin valtion
mahdollisuuksia.
– Esimerkiksi demaripuolueen
tavoitteena on kuitenkin luoda sosiaalista tasapainoa niin paljon kuin se pienillä
rahoilla on mahdollista. Esimerkiksi työttömyysturvalakia, työttömyys- ja
sosiaalivakuutuslakeja ei ilman meitä olisi hallituksen pöydällä, puhui poliitikko
Lauritsin.
Uuden lainsäädännön aikaansaanti
nopeassa tahdissa ei ole helppoa. Jos pulaa on jaettavasta rahasta niin pulaa on myös
virkamieskunnasta. Liian vähien virkamiesten edessä on koko ajan isoja
lainsäädäntöhankkeita. Lisäksi lakien ja direktiivien täytäntöönpanokin on
melkoinen opiskeluprosessi jokaisella tasolla.
Aino Pietarinen
Palkkatyöläinen
3.4.2001 nro 3/01 |
