vane.jpg (302 bytes)

 Ulkomailta                 

Pienin askelin ay-toimintaan

Ay-verkoston luominen hidasta Virossa

mine1.jpg (716 bytes)  Kahdesti viikossa järjestetty työntekijöiden neuvonta työoikeudellisissa asioissa osoitti, että neuvontaa ja koulutusta tarvitaan huomattavasti enemmän. Niinpä Tarttoon onkin viime vuosina kouluttautunut laaja luottamusmiesten verkosto, joka pystyy osaltaan auttamaan työpaikkojen työsuhdeongelmissa. Mutta edelleen tarvitaan myös liittojen ja keskusjärjestön neuvontaa. Seuraava suuri koitos on tiedon levittäminen työlainsäädännön uudistamisesta.

– Luottamusmiesten peruskoulutuksessa tarttolaisia ovat tukeneet suomalaiset ammattiliitot ja SAK, luottamusmiesten jatkokoulutukseen taas on saatu tukea ruotsalaisilta, kertoo EAKL:n Tarton aluekeskuksen johtaja Arno Arukas, joka myös puolipäiväisesti hoitaa Metsäalan työntekijöiden asioita.

Arukas pitää tärkeänä alueella toimivien liittojen yhteistyötä. Kenenkään voimat ja resurssit eivät riitä yksin hoitamaan asioita ja esimerkiksi luottamusmieskoulutusta järjestetään Tartossa yhdessä.

– Järjestäytyminen on vielä alhaista. Tartossa järjestäytymisaste on 25 prosentin tuntumassa, mikä on suunnilleen kaksinkertainen muuhun Viroon verrattuna. Mutta parempi järjestäytyminen auttaisi tehokkaimmin edunvalvontaa. Tosin viime aikoina työnantajat ovat alkaneet kiinnostua työehtosopimusten tekemisestä, huomautti Arukas.

Tietoa omista oikeuksista

Viron työelämä on murroksessa ja nyt yhteiskuntaa rukataan EU-kuntoon. Juuri tässä myllerryksessä olisi tarvetta tiedolle työntekijöiden oikeuksista, ja tarvetta vaatia oikeuksia. Työttömyys kasvaa ja vaikeuttaa omista oikeuksista kiinnipitämistä.

– Kaupan alalla eletään vaikeita aikoja ja konkursseja tapahtuu paljon. Alalle tulee töihin paljon kouluttamattomia työntekijöitä, jotka eivät vaadi kunnon palkkaa ja suostuvat tekemään palkatonta ylityötä, toteaa Elle Pütsepp Palvelujen ja kaupan alan liitosta.

– Olemme järjestäneet koulutusta myyjille ja esimiehille. Tieto omista oikeuksista herättää työpaikalla usein myös tarpeen ammattiosaston perustamisesta.

Huono järjestäytyminen vaikeuttaa sopimista

Käytännön edunvalvonta työpaikoilla on usein vaikeaa jo siksi, että työntekijät ovat järjestäytyneet heikosti. Joskus työnantajalla olisi haluja neuvotella laajemmalla saralla kuin mihin luottamusmies on saanut valtuuksia.

– Työnantajien ja työntekijöiden välinen dialogi on Sangarilla toiminut hyvin, vaikka luottamusmiehen aika meneekin työehtosopimusten solmimiseen ja ristiriitojen selvittelyyn. Kun yritykseemme liittyi asusteita myyvä ketju, niin työnantaja olisi halunnut neuvotella kanssani sopimukset kaupan henkilökunnallekin, mutta totesin, että minun pitää saada heiltä valtuutus. En voi omin nokkineni mennä sopimaan toisten puolesta. Tässä sopimisessa on vielä työnantajapuolellakin opettelemista, toteaa vaatetustehdas Sangarin luottamusmiehenä viisi vuotta toiminut Valeri Štšerbakov.

Štšerbakov pitää tärkeänä edunvalvonnan tukena liittojen alueellista yhteistyötä ja keskusjärjestön tukea. Vielä ollaan hänen mielestään liian hajallaan ja vähäisiä voimavaroja tuhlataan. EAKL:ssä on 27 liittoa ja se on Štšerbakovin mukaan liikaa.

Heikkoja lenkit ay-liikkeeseen

Viron suurimmalla metallitehtaalla, nykyään ruotsalaisomisteisella Tarkonilla ei ole ammattiosastoa, vaikka tehtaalla työskentelee useampiakin vanhan neuvostoajan ay-aktiiveja.

– Vielä pari vuotta sitten Tarkonilla oli osasto, mutta kun sen vetäjä vaihtoi työpaikkaa, niin ammattiyhdistystoiminta kuihtui. Näin heikkoja ovat vielä lenkit ay-liikkeeseen, totesi Endel Soon Viron Metalliliiton puheenjohtaja.

Tehdaskierros Tarkonilla johti ainakin muutamaan yhteyshenkilöön.

– Ehkä tästä taas jotain kehkeytyy täälläkin, totesi Soon toiveikkaana.

– Toisaalta työpaikalla tuntuu menevän hyvin ja väki on tyytyväinen työnantajaan, niin silloin ei ole ollut pakottavaa tarvetta ay-asioiden hoitoon.

Tarkonin henkilöstöjohtajaksi siirtyi pari vuotta sitten Matti Timmermann, jonka edellinen työpaikka oli EAKL:n aluejohtajuus Tartossa. Entinen aluejohtajakaan ei ole katsonut tarpeelliseksi saada neuvotteluvastapuolekseen ammattiyhdistystä tai luottamusmiestä, vaan neuvottelee mieluummin jokaisen työntekijän kanssa omat sopimuksensa.

– Koko ajan soi puhelin ja uusia työntekijöitä tarjoutuu Tarkonille, Timmermann toteaa ja jatkaa:

– Vaikka alihankintatyöt ovat viime aikoina hieman notkahtaneet, niin Tarkon laajentaa tuotantoaan ja olemme suunnitelleet kouluttavamme työvoimatoimistojen kanssa tämän vuoden aikana uutta 400 työntekijää.

Yritys maksaa tarttolaista keskipalkkaa paremmin. Tarkonin työntekijöiden keskipalkka on 4 720 kruunua (hieman alle 1 800 mk). Sopimusten mukaan palkat nousevat kerran vuodessa. Tarkonilla työt ovat jakautuneet varsin tyypillisesti miesten ja naisten töihin. Naiset työskentelevät kokoonpanotyössä, joka on heikommin palkattua kuin miesten sorvaus- ja asennustyöt.

Aino Pietarinen

Palkkatyöläinen 2.5.2001 nro 4/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)