Liikettä EU:n työvoimaan

Viiden lähivuoden sisällä EU:lle on luotava yleiseurooppalaiset työmarkkinat, komissio julistaa ja äityy suunnitelmissa puhumaan jopa vanhan mantereen uusista työmarkkinoista. Hankkeelleen komissio sai lisäpotkua unionin huippujohtajien maaliskuun lopun talous- ja sosiaalikokoukselta Tukholmassa.

Komissio toteaa keskeisiksi liikkuvuuden esteiksi sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset syyt, jotka liittyvät mm. asumiseen, perhepolitiikkaan, työeläkkeisiin, erilaisiin ammattipätevyysvaatimuksiin sekä olemattomiin yhteisiin tietoihin eri jäsenmaiden työllisyydestä, palkkatasosta, työolosuhteista ja koulutusmahdollisuuksista.

Omana työnään komissio aikoo mm. kartoittaa, miten opillisia ja työssä hankittuja pätevyyksiä voitaisiin yhdenmukaistaa. Elinikäisen opin edistämiseksi komissio ilmoittaa valmistelevansa toimintasuunnitelman ja kokoavansa yhteen parhaita koulutuskäytäntöjä eri jäsenmaista. Tämän vuoden loppuun mennessä on lisäksi tarkoitus saada EU:n työmarkkinoiden yhteinen tietopiste internetiin.

Liikkuvuus vuodessa vain 1,5 miljoonaa

Komissio on nimittänyt myös ammattitaitoa ja liikkuvuutta käsittelemään yrityselämän, koulutusalan ja työmarkkinoiden yhteisen korkean tason työryhmän. Sen pitäisi tämän vuoden loppuun mennessä osaltaan selvitellä EU:n työmarkkinoiden ominaisuuksia ja liikkuvuuden esteitä ja paneutua erityisesti tietoteknisten taitojen tarpeisiin.

Komission pyrkii siihen, että liikkuvuuden esteitä päästäisiin kaatamaan jo vuoden kuluttua Espanjan puheenjohtajavuorolla Barcelonassa.

Ihmisten liikkuvuus EU:ssa ei hääviä ole. Unionissa asuvista viitisen prosenttia on tällä haavaa vierasmaalaisia, mutta vain vajaa pari prosenttia heistä on EU-kansalaisia. Vuosittain heitä siirtyy jäsenmaasta toiseen yhteensä 1,5 miljoonaa eli 0,4 pros. koko väestöstä, 375 miljoonasta.

Liikkujat siirtyvät useimmiten vain suurten kaupunkikeskusten välillä, ovat tavallisesti nuoria ja usein myös it-tehtäviin koulutettuja.

Yhdysvalloissa osavaltiosta toiseen on viime vuosina siirtynyt reilut kaksi prosenttia maan väestöstä eli noin kuusinkertainen määrä EU:hun verrattuna, komissio huomauttaa.

Työllisyystavoite voi tökätä

Suomen Brysselin edustuston työmarkkina-asiantuntija Stina Modén pitää komission "uusille työmarkkinoille" laatimaa aikataulua kireänä.

Hän muistuttaa, että vaikka Tukholman talous- ja sosiaalikokous peittyikin karjatauteihin ja Makedonian kriisiin, siellä hyväksyttiin koko liuta työelämään liittyviä muitakin tavoitteita.

Puheenjohtajamaa Ruotsi ajoi kokouksessa läpi mm. välitavoitteet EU:n työllisyyskehitykseen. Kun Lissabonissa vuosi sitten unioni tavoitteli 2010 mennessä yleistä 70:n ja naisten 60 prosentin työllisyysastetta, Ruotsi halusi, että asteiden pitää olla 67:ssä ja 57:ssä jo 2005.

Viime vuonna EU:n yhteinen työllisyysaste nousi prosentin, 63:een prosenttiin. Miesten aste oli noin 72:ssa ja naisten 53 prosentissa.

Tukholmassa työllisyystavoite laajennettiin koskemaan myös 55—64-vuotiaita, joista 2010 mennessä pitäisi olla töissä puolet. Nyt heidän työllisyysasteensa jää 37 prosenttiin, miesten 47:ään ja naisten 27:ään.

– Tämä tavoite on erityisen kova, kun 50 prosentin rajan ylittävät nyt vain Ruotsi ja Tanska ja häthätää Portugali ja Englanti, sanoo Modén.

Työllisyys EU:ssa paranee, jos kasvu pysyy tukevasti kolmen prosentin tienoilla. Juuri nyt tällaiseen tulevaan kasvuun ei moni usko.

EU:n laajenemisesta tulee Modénin mukaan myös työmarkkinoille suuri ja vaikea kysymys. Hän epäilee, että esim. siirtymäajoista käydään vielä kovaakin kauppaa. Ainakin Espanjan arvellaan niputtavan vastustamansa siirtymäajat laajentumisessa niin ikään vaikeisiin maatalous- ja rakennerahastokysymyksiin.

Eero Kosonen
Bryssel