"Renkilaki" nostaa rettelöitä

Maaliskuun lopulla nähtiin kuitenkin suuri poikkeus, kun arvioiden mukaan 30 000—50 000 henkeä kokoontui Budapestin historialliselle Sankareiden aukiolle osoittamaan mieltään hallituksen uutta työlakiesitystä, "renkilakia" vastaan. Protestoijat sanovat lakiesityksen olevan selvä askel huonompaan ja tämä tehdään nyt EU:n varjolla.

– Viime 10 vuoden aikana nykyiseen työlakiin on tehty useita huononnuksia, sanoo Unkarin ay-keskusjärjestön johtaja László Sándor. Nyt uusi lakiesitys sai passiivisuudestaan tunnetut unkarilaiset liikkeelle.

Kiistaa työajoista

Oikeistoliberaalisen Fidesz-puolueen johtama hallitus toi uuden työlain heti pääsiäisen jälkeen parlamenttiin, jossa sen läpimenolle ei näy esteitä. Lain tulisi astua voimaa heinäkuun alusta. Lakiesitys antaa työnantajalle hyvin vapaat kädet määrätä työajoista täällä yleisesti käytössä olevien kahden kuukauden mittaisten jaksojen sisällä. Se sallisi siten pitkät työviikot ja tämän päälle pitkät vapaat jakson lopussa.

Äkkiseltään katsottuna uusi laki ei toisi suuriakaan muutoksia työaikoihin, minimi vapaa viikossa on pudotettu 42 tunnista 40 tuntiin. Mutta laissa on useita perussääntöjä, joihin sitten on liitetty niitä huonontavia poikkeuksia, sanoo Sándor. Esimerkkinä hän mainitsee poikkeukset työaikalaista. Nykyinen laki sallii poikkeukset yleisen työehtosopimuksen puitteissa, mutta uusi laki ei vaatisi poikkeustilanteissa työehtosopimuksen noudattamista. Eli yksityisissä työsopimuksissa voitaisiin poiketa yleisestä työehtosopimuksesta.

Unkarissa työjaksot on yleisesti teollisuudessa jaettu kahden kuukauden mittaisiin kausiin. Uusi laki sallisi Sandorin mukaan sen, että työnantaja tämän kahden kuukauden jaksossa voisi määrätä lähes vapaasti työajan. Ainoa rajoite on, että 40 tunnin työviikko keskimääräisesti toteutuu.

Siten työantaja voisi tasata pitkät työpäivät ja työviikot jakson alussa lyhyillä päivillä tai pitkällä vapaalla jakson lopussa. Uuden lain selvä päämäärä on palvella paremmin teollisuuden suhdannevaihteluita ja näin tyydyttää mm. täällä toimivan laajan ulkomaisen teknologiasektorin tarpeita.

– Ainoa ehto on, että kahdeksan tunnin työpäivä ja 40 tunnin työviikko toteutuvat kahden kuukauden jaksossa, toteaa Sándor.

Hallitus on perustellut uutta lakia EU-harmonisoinnilla.

– EU ei kuitenkaan vaadi maata huonontamaan työlakejaan, jos ne ovat EU-direktiivejä paremmat. Unkarin työlaki on työntekijöiden kannalta parempi, sanoo Sándor.

Kiista onkin oire syvemmästä ristiriidasta ja luottamuspulasta maan hallituksen ja ay-liikkeen välillä. Ay-liike pitää hallituksen asennetta kielteisenä liittoja kohtaan. Sen sijaan kansan keskuudessa asenteet ammattiliittoihin ovat Sándorin mukaan parantuneet huolimatta siitä, että "liitto" sanaan yhä kohdistuu historiallisia rasitteita.

– 50 000 mielenosoittajaa on osoitus liittosympatioista. Paikalla oli myös älymystöä. Näkyvä joukko maan intellektuelleja onkin asettunut uutta lakia vastaan. Unkarin lehdistössä lakiesitys on ristitty yleisesti "renkilaiksi".

Valtion tv vaikeni

Ammattiliitot ovat olleet maan hallituksen kanssa törmäyskurssilla useita kertoja ja tyytymättömyyttä on aiheuttanut mm. se, että reaalipalkat ovat nousseet selvästi talouden kasvua hitaammin.

Viime vuonna Unkarin kansantalous kasvoi viisi prosenttia reaalipalkkojen noustessa keskimäärin 1,5 prosenttia.

– Maalla on mennyt suhteellisen hyvin, mutta työntekijät eivät ole päässeet tästä osalliseksi, toteaa Sándor.

Ja tämän tyytymättömyyden päälle tulee nyt uusi työlaki. Sándor ei kuitenkaan usko, että luvassa olisi lisää mielenosoituksia ja laki läpäissee parlamentin. Seuraavat vaalit ovat kuitenkin vain vuoden päässä.

Nuorten oikeistoliberaalien johtamaa hallitusta on kritisoitu myös maan valtiollisen sähköisen median kahlitsemisesta, kun se valtaan noustuaan toi omat miehensä radio- ja tv-yhtiön johtoon. Unkarin valtion tv leimasikin mielenosoituksen ennakolta äärivasemmiston provokaatioksi.

Risto Majaniemi
Budapest