Ulkomailta
Belgian
huomio työn laatuun
Omistajakuljettajat työaikadirektiivin piiriin
Liitto haluaa Englannin pubit savuttomiksi
Yt-direktiivi etenee
Tasa-arvodirektiiviin muutoksia
35-tuntinen viikolla parempaan vapaa-aikaan
Kansalaisia kuunneltava
Belgian huomio työn laatuun
 Belgia haluaa
puheenjohtajakaudellaan parantaa työn laatua sekä työoloja, varmistaa työntekijöiden
aktiivisempi osallistuminen taloudellisiin muutoksiin, parantaa työmarkkinaosapuolten
roolia, taata miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja kehittää sosiaalitaloutta
Eurooppa-tasolla. Se haluaa konkretisoida Euroopan sosiaalisen mallin ja taata talouden
kasvun ja työllisyyden parantumisen.
Keskeinen
prioriteetti on työn laatu ja siihen liittyvät indikaattorit. Komissio antaa kesäkuun
lopulla asiasta tiedonannon, josta keskustellaan epävirallisessa työministerien
neuvostossa heinäkuun alussa. Työn laatua mittaavista indikaattoreista keskustellaan
myös Belgian ja Dublin säätiön syyskuussa järjestettävässä konferenssissa.
Belgian tavoitteena on integroida työn laatukysymykset ja Tukholmassa asetetut
tavoitteet työllisyyssuuntaviivoiksi.
Omistajakuljettajat työaikadirektiivin piiriin
Omistajakuljettajat
tulevat työaikadirektiivin piiriin parlamentin muutettua neuvoston kanstaa. Neuvosto
hyväksyi joulukuussa määräenemmistöllä kannan, jolla noin 3,5 miljoonaa
omistajakuljettajaa olisi jätetty direktiivin ulkopuolelle, nyt parlamentti päätti
työaikadirektiivin koskettavan heitäkin kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaan
astumisesta. Samalla se määritteli tarkasti käsitteen "omistajakuljettajat"
väärinkäytösten estämiseksi.
Liitto haluaa Englannin pubit savuttomiksi
GMB, liitto
johon kuuluu brittiläisten ravintoloiden henkilökunta, haluaa kieltää tupakoinnin
kaupoissa, hotelleissa, ravintoloissa ja pubeissa. Liitto lobbaa nyt asiasta
lainsäädäntöä, koska vapaaehtoisin päätöksin savuttomat alueet eivät ole levinnyt
pubikultuuriin.
Yt-direktiivi etenee
Työministerien
neuvostosta saavutti poliittisen yksimielisyyden kansallisen tason tiedottamista ja
työntekijöiden kuulemista koskevasta direktiivistä. Sopua yt-direktiivistä on hierottu
vuodesta 1998. Direktiivi määrittelee kansalliset vähimmäisvaatimukset
työntekijöiden kuulemiselle ja tiedottamiselle 50 työntekijää suuremmissa
yrityksissä.
Yt-direktiivin suurin vastustaja on ollut Englanti, jonka linjamuutos tapahtuikin vasta
Labourin voitettua parlamenttivaalit. Osana syntynyttä poliittista sopua Englanti ja
Irlanti saivat poikkeukselliset siirtymäajat direktiivin täytäntöönpanoon.
EAY:n pääsihteeri Gabaglio kiitti ratkaisua, joka on tärkeä askel sen estämiseksi,
ettei sulkemisia ja yritysjärjestelyjä tehtäisi ilman että työntekijöille olisi
tiedotettu ja heitä olisi kuultu. EAY:n hallituksessa julkisten alojen EPSU arvosteli
direktiiviä siitä, että sen soveltamisalasta on unohdettu virkamiehet.
Tasa-arvodirektiiviin muutoksia
Työministerit
sopivat myös tasa-arvodirektiivin uudesta sisällöstä. Tarkoituksena on ollut saattaa
entinen direktiivi vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia ja siinä otetaan
huomioon EY:n tuomioistuimen ratkaisut.
Uudistetussa direktiivissä määritellään sukupuolinen häirintä ja asetetaan
työnantajalle vastuu sen eliminoimisesta työpaikalta. Direktiivissä vahvistetaan myös
oikeus isyyslomaan, kuten Euroopan parlamentti Heidi Hautalan raporttiin perustuen esitti.
Sensijaan neuvosto ei ottanut direktiiviin määräyksiä kansallisen
tasa-arvoviranomaisen perustamisesta tai yrityskohtaisista tasa-arvosuunnitelmista.
35-tuntinen viikolla parempaan vapaa-aikaan
Ranskan
työministeriön tutkimus osoittaa, että 35-tunnin viikkotyöaika on merkinnyt
ranskalaisille laadukkaampaa vapaa-aikaa. Lyhyemmän työajan merkitys vapaa-aikaan ja
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa koetaan selvästi hyvänä asiana
Tutkimuksessa seurattiin viime vuonna yli 1600 työntekijää, jotka olivat siirtyneet
35-tunnin työviikkoon. Mukana olleiden mielestä lyhennyksen merkitys näkyy
positiivisena muutoksena heidän elämässään (59%). Positiivinen muutos koetaan
yksityiselämässä, ei niinkään työssä.
Lyhennyksen virallinen tavoite oli työllistäminen. 10%:n työajan lyhennyksen oli
määrä johtaa 6 %:n työvoiman lisäykseen. Tavoite saavutettiin aluksi, mutta
pidemmällä aikavälillä lyhennyksen työllisyysvaikutusta ovat syöneet tuotannon
tehostuminen ja organisaatiomuutokset. Pysyviksi näyttää jäävän vain joka viides
lyhennyksen ensi vaiheessa synnyttämistä työpaikoista.
Kansalaisia
kuunneltava
Komission
entinen puheenjohtaja Delors moittii EU:n johtajia komission syrjäyttämisestä. Hän
muistutti tärkeydestä kuulla komissiota samoin kuin laajemminkin kansalaisten kuulemisen
välttämättömyydestä. Irlannin kansanäänestyksen kielteinen tulos Nizzan
sopimukselle oli vain varoitus. EU:n on saatava luottamus kansalaisten silmissä.
Seuraavissa sopimuksissa tulisikin Delorsin mukaan yksinkertaistaa ja selventää
toimivallan jakoa EU-elinten ja jäsenvaltioiden välillä. Meidän on täsmennettävä,
mitä unioni tekee. Tarvitsemme vähemmän valkoisia ja vihreitä kirjoja, vähemmän
ehdotuksia. Sen sijaan meidän on voitava sanoa, mistä Eurooppa on vastuussa, ja minun on
kansalaisena voitava seurata päätöksentekoprosessia.
Aino Pietarinen
Palkkatyöläinen
3.7.2001 nro 6/01 |
