Ovatko eläkevarat uhattuina, kun työeläkeyhtiöt sijoittavat yhä riskialttiimmin, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung?
– Eläkerahat eivät ole uhattuina, vaan päinvastoin. Lähihistoria osoittaa, että eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet erittäin viisaasti. Jos vuoden 2001 tuotto oletetaan varovaisesti nollaksi, eläkeyhtiöiden koko sijoituskannan viiden vuoden tuotto on ollut keskimäärin 7,1 prosenttia per vuosi. Kun tavoitteena on ollut saada käytännössä vähintään kolmen prosentin reaalituotto, toteutunut kehitys on ollut selvästi tavoitettava parempi.

Säpsäyttikö yhtiöiden huono tuloskehitys?
– Ei oikeastaan. Riskisijoittaminen on ollut sallittua vasta muutaman vuoden. Onneksi se aloitettiin silloin, kun osakekurssien nousut olivat valtavan voimakkaita. Esimerkiksi vuonna 1999 osakkeet tuottivat eläkeyhtiöille keskimäärin melkein 64 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna yli 24 prosenttia. Vaikka tällaisen kehityksen jälkeen muutama vuosi menee pakkaselle, ollaan edelleen reilusti plussalla aloitustilanteesta.

Jos tilanne pörssimarkkinoilla jatkuu huonona pitkään, nousevatko eläkemaksut eli palkansaajat ja työnantajat pannaan huonon sijoituspolitiikan maksumiehiksi?
– Sijoituksille saatu keskimääräinen tuottokehitys viime vuosina ei viittaa siihen, että olisi tarvetta maksujen nostoon. Jos pörssikurssit laskisivat useita vuosia peräkkäin, sillä voi alkaa olla merkitystä. On kuitenkin hyvä huomata, osakkeiden osuus on vain noin neljännes kaikista sijoituksista. Sijoituspolitiikka on siis aika varovaista. Osakesijoituksissakaan ei toimia kovin paljon kaikkein riskipitoisimmalla alueella.

Onko eläkevakuuttajilla täysin vapaat kädet sijoituspolitiikassaan?
– Ei ole, vaan sijoittaminen on eri tavoin melko voimakkaasti säänneltyä. Esimerkiksi riskipitoisemmat sijoitukset on luokiteltu siten, että ne eivät kata vastuuta sataprosenttisesti. Lisäksi on olemassa määrällisiä rajoituksia eli kaikkia munia ei voi panna samaan koriin ja tehdä sijoituspolitiikassa liian voimakkaita keskittymiä.

Jotkut eläkeyhtiöt ovat jo käyneet vakavaraisuuden tavoiterajalla. Mitä siitä seuraa, jos vakavaraisuusrajan alittaa?
– Järjestelmä on rakennettu niin, että koko vakavaraisuusvyöhyke olisi käytettävissä. Tosiasiassa yhtiöt ovat tehneet liiankin varovaista sijoituspolitiikkaa ja pysyneet tavoitevyöhykkeellä. Idea on, että ottamalla riskejä saadaan parempia tuottoja pitkällä tähtäimellä. Eläkevarathan ovat luonteeltaan sellaisia, että vastuut lankeavat vasta vuosikymmenten päässä. Korkeat tuotto-odotukset edellyttävät riskin ottoa.

Eläkeyhtiöille on asetettu 5,25 prosentin tuottovaatimus. Voidaanko sitä liikutella suhdanteiden mukaan?
– Tuottovaatimuksen merkitys sijoitustoimintaan on erittäin pieni, koska sijoittamisessa yritetään aina saada mahdollisimman hyviä tuottoja. Tuottovaatimus saattaa tosin pitkällä tähtäimellä vaikuttaa salkun rakenteen muutoksiin: mitä korkeampi tuottovaatimus, sitä korkeampia riskejä tulevaisuudessa on otettava.
– Nykyinen tuottovaatimus on erittäin haastava eikä sitä saavuta mikään yhtiö. Tämä tarkoittaa, että toimintapääomaa eli puskureita puretaan, kuten järjestelmän on tarkoituskin toimia.

Kuka on vastuussa, jos eläkerahat häviävät pörssikauppojen myötä tai yhtiö, johon on sijoitettu, menee konkurssiin?
– Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että amerikkalaisen Enronin kaltaisia tilanteita ei voi tapahtua. Meillä on yhteisvastuu eli ihmiset saavat eläkkeensä kaikissa tilanteissa ja sijoitustoiminnan rajoitukset ovat sellaisia, ettei Enronin kaltaisia riskejä voi Suomessa ottaa.

Onko mahdollista palata aikaan, että eläkevaroja ei saa sijoittaa riskimarkkinoille?
– Sellaisen haikailun voi lopettaa, sillä paluu vanhaan merkitsisi, että eläke-etuja joko leikattaisiin tai eläkemaksuja nostettaisiin. Se, että pitkällä tähtäimellä kyetään saamaan eläkevaroille parempaa tuottoa, on olennainen osa ajatusta, että pystymme maksamaan suurten ikäluokkien ja heidän jälkeisten ikäluokkien eläkkeet. Toinen merkittävä tekijä eläkevarojen riittävyydelle on se, että ihmiset pysyvät tulevaisuudessa aiempaa pitempään työelämässä, kuten eläkeuudistuksessa suunnitellaan.

Ei siis tarvitse olla hädissään, kun lukee lehdistä eläkeyhtiöiden surkeita tuloksia?
– Ei tarvitse olla huolissaan.