Työpaikoille leviää näinä aikoina 60 000 kappaletta värikästä esitettä hyvistä työaikakäytännöistä. Suositusten takana ovat kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt. Esitteessä muistutetaan työaikalain perusasioista ja työehtosopimusten suomista mahdollisuuksista. Kannanotto on työmarkkinajohtajien mielestä kuitenkin enemmän kuin muistutus noudattaa lakeja ja sopimuksia.

– Kannanotto on yrityksille kehotus katsoa peiliin. Työaikaratkaisuja pitää rakentaa kunkin työpaikan omiin tarpeisiin. Haluamme muistuttaa, että työaikoja on syytä tarkastella kokonaisuutena, sillä työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien käyttöön sekä henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta, sanoo johtaja Risto Alanko Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitosta TT:stä.

Kannanoton on valmistellut tupossa sovittu työaikatyöryhmä. Sen tehtävä on myös seurata työaikakehitystä muissa EU-maissa.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoo, että työaikavihkonen on työväline lakien ja sopimusten noudattamiseen, mutta se toimii myös muistutuksena siitä, että työaikajärjestelyissä otetaan huomioon työntekijöidenkin tarpeet.

– Lait ja sopimukset eivät ole kahle sopia ihmisten tarpeista lähtevistä työajoista. Suhtautumisessa työaikajärjestelyihin on tapahtunut suuri asennemuutos: työaikajärjestelyt ovat työpaikoilla yhteistyökysymys ja ratkaisuja on haettava sekä yrityksen että työntekijöiden tarpeisiin, Ihalainen sanoo ja toteaa työn ja muun ajan yhteensovittamisen nousevan aivan uuteen tarkasteluun.

Kannanotossa ei puututa työajan pituuteen, mutta Ihalaisen mukaan osassa ay-kenttää elää tavoite työajan lyhentämisestä.

– Työajan lyhentämisessä emme voi mennä muiden EU-maiden ohi, mutta emme jäädä jälkeenkään, Ihalainen toteaa.

Perusasioiden muistilista

Vaikka työmarkkinajärjestöjen työaikakannanotto tuntuu äkkiseltään itsestään selvyyksien kertaamiselta, käytäntö kielii, että lakien ja sopimusten mukaiset raamit eivät ole lainkaan selviä kaikilla työpaikoilla. Työsuojelupiirien ratsiat paljastavat, että etenkin pieniltä työpaikoilta puuttuu lain määräämä työaikakirjanpito. Etenkin ylemmät toimihenkilöt marisevat palkattomien ylitöiden määrästä ja monille lain mukaiset lepoajat ovat pelkkää unelmaa.

Keskusjärjestöjen esitteessä muistutetaan lain mukaisista perusasioista ja kehotetaan hyödyntämään lain ja sopimusten mukaisia mahdollisuuksia räätälöidä työpaikalla kaikkia tyydyttäviä työaikaratkaisuja.

Polkupyöriä työaikaa venyttämällä

Helkama Veloxilla Hangossa taotaan kevätauringon paistaessa polkupyöriä laakerit kuumina. Kevättalvi on sesonkiaikaa: polkupyöriä syntyy päivässä 250 kevään ja kesän markkinoille. 76 työntekijää tekee kahtena päivänä viikossa ympäripyöreitä päiviä ja muutama lauantaikin on otettu käyttöön. Ruuhkahuipun pitkät päivät korvataan ylimääräisellä kesälomaviikolla ja syksyllä toisella Pekkas-viikon yhteydessä. Venyvä työaika on ollut käytössä jo vuosia, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

– Sellaisetkin, jotka olivat alkuunsa työaikajärjestelyä vastaan, sanovat nyt, ettei tätä voi vastustaa, pääluottamusmies Aino Mäenpää sanoo. Joustavat työajat eivät ole hänen mukaansa tänä päivänä mikään ongelma työpaikoilla.

– Kymmenkunta vuotta sitten asenteet olivat puolin ja toisin ennakkoluuloisia ja jousto oli minunkin korvissani kirosana. Kun on opittu neuvottelemaan ja sopimaan työajoista, asiat sujuvat, Aino Mäenpää sanoo.

Helkamalla työntekijöistä vähän yli puolet on naisia. 12-tuntiset työpäivät edellyttävät perheellisiltä järjestelyjä lastenhoidossa, sillä lapsi ei voi olla päiväkodissa kellon ympäri. Aino Mäenpää sanoo työaikoja järjesteltävän ihmisten perhetilanteiden mukaan.

– Perheelliset tekevät pitkin vuotta sisään tunteja ja käyttävät niitä sitten tarpeidensa mukaan. Ei niistä niuhoteta.

Isyyslomaan suhtaudutaan kuin kesälomaan

Tikkurila Oy:ssa Vantaalla valmistetaan ja purkitetaan maaleja liukuvaa työaikaa käyttäen. Liukuma voi olla plus-miinus 20 tuntia vaikka läpi vuoden. Alkuunsa liukuma oli vain viisi tuntia, mutta työntekijät ovat saaneet hilattua sen pikku hiljaa suuremmaksi, työsuojelun varavaltuutettu Jorma Pyykölä kertoo.

Hänen mielestään työajat joustavat jo melko mukavasti myös työntekijöiden tarpeiden mukaan. Työnantaja ei esimerkiksi enää määrää, milloin Pekkas-vapaat pidetään, kuten vielä muutama vuosi sitten.

– Kukin voi sopia oman työnjohtajansa kanssa työaikajoustoista perheen tarpeen mukaan, Jorma Pyykölä sanoo.

Miesvaltaisella Tikkurila Coatingsilla työskentelevä Pyykölä vakuuttaa, että myös isyyslomaan suhtaudutaan kuten kesälomaan.

– Pidin itse juuri kaksi viikkoa isyyslomaa. Kolmas viikko jäi pitämättä, kun tuli muutto isompaan kämppään ja isyysvapaasta tuli myös talouskysymys.

Pyykölä sanoo, ettei ylitöistä perhesyiden vuoksi kieltäytyneitä katsota kulmat kurtussa. Ylitöitä tehdään mielellään ja ongelma on pikemminkin se, että kuka niitä kulloinkin saa tehdä.

Työaikajärjestelyissä löytyy Pyykölän mukaan luovuutta työpaikkatasolla. Tosin työnantajankaan asenteet eivät aina ole niin joustavat. Tikkurila Coatingsilla yritettiin virittää työaikapankkia, johon työntekijät olisivat voineet kerätä liukumatuntejaan ja pitää niitä pois pidempinä vapaina. Säästöjen pelisäännöistä ei päästy työnantajan kanssa sopuun, ja peli vihellettiin poikki.

Vaikka Pyykölä kannattaakin vapaaehtoisuuteen perustuvia työaikaliukumia, joustot ovat hänelle edelleen kirosana.

– Työnantaja voi edelleen sanoa, että lähde kotiin kaksi tuntia aiemmin, kun on hiljaista ja kiireisenä aikana pyytää tekemään kymmentuntista päivää. Meillä kiireaika on kesäisin, jolloin vapaa-aikakin tuntuisi mukavalta. Enemmän pitäisi olla valinnanvapautta, Jorma Pyykölä sanoo.

Leena Seretin