vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

Veronalennuksia vai palkankorotuksia?

Kahden tason korotukset torjutaan

mine1.jpg (716 bytes)  Suomen verotukseen on muodostunut tilanne, jossa noin 12 600 euron eli 75 000 vanhan markan verotettavan tulon kohdalla verotuksen progressio nousee jyrkästi. Innokkaimmat työantajat ja poliitikotkin ovat olleet tarjoamassa rajan alapuolella oleville muita pienempiä nimelliskorotuksia ja mahdollisesti lisäkevennyksiä verotukseen.

KTV:n Tuire Santamäki-Vuorta sen paremmin kuin PAM:in Maj-Len Remahliakaan ajatus ei houkuta. Muutenkin veropolitiikan keinot palkkaneuvotteluissa alkavat heidän mielestään olla vähissä.

Puheet ovat puheita

KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren mielestä mahdollisuudet veronkevennyksiin ovat kokonaisuudessaan hyvin pienet, jos halutaan turvata verorahoilla kustannettavat palvelut ja niitä tuottavien ihmisten työehdot. Työllisyyssyistä liikkumavara pitäisi käyttää pienituloisten verotuksen keventämiseen. Kevennysten työllisyysvaikutukset eivät ole suuria, mutta parhaiten ne näkyvät pienituloisten kohdalla.

Mutta Santamäki-Vuori epäilee, onko tällaiseen poliittisia mahdollisuuksia.

– Osavuotista työtä tekevien aivan pienituloisimpien osalta kannustinloukkuja on 90-luvulla purettu onnistuneesti. Mutta puheista huolimatta verotusta on muuten kevennetty aika tasaisesti eri tuloluokissa.

Sellaista palkkapoliittista linjaa Santamäki-Vuori ei missään nimessä hyväksy, että veronkevennysten varjolla matalapalkkaisille annettaisiin pienemmät nimellispalkan korotukset.

Palvelut tärkeitä pienituloisille

Santamäki-Vuori jättäisi kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen nostamisen jo keinovalikoimasta pois.

– Yksi syy on juuri se, että vähennys poistuu aika jyrkästi ja se merkitsee keskituloisille tosiasiallista verotuksen kiristymistä.

Jos poistumaa loivennettaisiin, ratkaisusta tulisi kallis, jos ei keskituloisten verotusta samalla reippaasti nostettaisi.

Lisäksi Santamäki-Vuoren mukaan vähennyksestä tällä hetkellä enää kolmannes kohdistuu alle 17 000 euroa vuodessa ansaitseville.

Ansiotulovähennystä korottamalla on haluttu purkaa juuri kannustinloukkuja, sillä sitä ei saa tulonsiirroista.

– Nyt meillä on köyhyysongelma. Kuinka kauan on tarvetta jatkaa sellaista linjaa, joka kohtelee eri tavoin ansiotuloja ja tulonsiirtoja, kysyy Santamäki-Vuori.

Palvelualojen PAM:in puheenjohtajan Maj-Len Remahlin mukaan valtionverotuksessa verotettavan tulon alarajan nostaminen ei PAM:in pienituloisiin vaikuta. He eivät maksa enää valtionveroa. Yli 40 % tulonsaajista on jo sen ulkopuolella.

– Jos taas kunnallisverotusta kevennetään ilman, että valtio korvaa tulojen menetystä kunnille, niin niissä nostetaan veroprosenttia tai heikennetään palveluja. Kuitenkin pienituloiset tarvitsevat niitä palveluja kaikkein kipeimmin.

Kysyntä ratkaisee työllisyyden

Remahlin mielestä on mahdoton ajatella sellaista, että jonkun tietyn tulorajan alapuolella ihmiset saisivat palkankorotuksensa pelkästään veronalennuksina.

– Kyllä palvelusektorillakin ihminen on ansainnut palkan, jolla elää, ja myös palkankorotuksen. Ei sellaista voi hyväksyä, että jollakin alalla teetetään töitä niin halvalla, että ihmiset ovat sen palkan jälkeen köyhäinhoidon tarpeessa.

PAM:in kokemukset eivät anna tukea veronalennusten vahvoille työllisyysvaikutuksille.

– Meillä on se kokemus, että vaikka ilmaiseksi saisi, työantaja ei teetä sen enempää töitä kuin on tarvis.

Remahlin mukaan palvelualojen työllisyyteen vaikuttaa ennen kaikkea kysyntä. Remahlillekaan kahdentasoiset nimelliskorotukset eivät käy.

– Palkkaratkaisujen pitää olla edelleen solidaarisia. Ei me olla niin erilaisia kuin muut pohjoismaat, joissa solidaarisuus on viety pidemmälle kuin meillä, hän muistuttaa.

Heikki Lehtinen

Palkkatyöläinen 3.4.2002 nro 3/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)